ÄûÃʵ¼º½

Professorit Sami Kaski ja Vikas Garg kehittävät koneoppimismenetelmiä, jotka mahdollistavat lääkekehityksen. Se on tällä hetkellä merkittävästi hidastunut lääkekehityskustannusten nousun vuoksi. Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä, joiden avulla lääkesuunnittelussa voidaan ottaa huomioon sekä kasvavat mittausaineistot että lääkekehittäjien asiantuntemus. Tutkimus toteutetaan Suomen Tekoälykeskuksessa (FCAI), jossa menetelmiä otetaan laajasti käyttöön myös muilla alueilla.

Professori Pertti Hakosen hankkeessa tutkitaan helium-hiilinanoputki-systeemejä, joiden avulla pyritään tuomaan uutta ymmärtämystä topologian, paikallisen ryhmittymisen ja epäjärjestyksen väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimuksen keskiössä ovat hiilinanoputkien avulla synnytettävät topologisesti frustroidut tilat, joiden ymmärtäminen ja hallinta avaa oven myös uusille suprajohtaville systeemeille.

Professori Ari Koskelaisen hankkeessa tutkitaan aiemmin tuntematonta fosfodiesteraasientsyymin säätelymekanismia hiiren verkkokalvon sauvasoluissa. Tutkimus toteutetaan sähköfysiologisilla mittauksilla hiiren eristetyistä verkkokalvoista.

Apulaisprofessori Elisa Meklerin hanke keskittyy siihen, kuinka pelit voivat luoda emotionaalisesti vaikuttavia ja ajatuksia herättäviä kokemuksia. Se tarjoaa myös uusia teoreettisia työkaluja ja metodeja esteettisten pelikokemusten tutkimiseen ja kehittämiseen.Videopelit ovat merkittävä kulttuurinen ja esteettinen media, jonka taiteellinen kunnianhimo ja ilmaisuvoima ovat kasvamassa. Hanke lähestyy pelejä empiirisen estetiikan eli taidekokemuksen näkökulmasta.

Professorit Robin Ras ja Heikki Nieminen tutkivat nopeita mekaanisia tapahtumia, jotka liittyvät ultraäänen ja ohuiden ilmakerrosten välisiin vuorovaikutuksiin. Ultraääntä on tutkittu ja sovellettu mikrokuplien yhteydessä laajasti monissa teollisissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa. Tulevaisuudessa tämä ymmärrys voi mahdollistaa uudenlaisten teollisten ja lääketieteellisten sovellusten kehittämisen mikrokoossa.

Akatemiatutkija Jani Oksasen projektissa kehitetään lämmöneristys- ja virrankuljetus- ja valonekstraktioratkaisuja joita tarvitaan elektroluminesenssijäähdytyksen demonstroimiseen.

Professori Risto Rajala on mukana konsortiohankkeessa, jossa analysoidaan digitaalista palvelullistumista kohti autonomisia tuote-palvelujärjestelmia käyttämällä institutionaalista teoriaa ja käytöntöperusteista teoriaa. Hanketta johtaa Marko Kohtamäki Vaasan yliopistosta.

Professori Patrick Rinke kehittää uutta, vihreää ja kustannustehokasta biojalostamokonseptia, jossa pyritään arvokkaisiin sovelluksiin, kuten hiilikuituihin, kestomuoveihin ja 3D-kappaleisiin. Tutkimus edistää puupohjaisten materiaalien käyttöönottoa edistyneissä sovelluksissa ja siinä hyödynnetään tekoälymenetelmiä. Hanketta vetää Mikhail Balakshin Aalto-yliopistosta.

Professori Juho Rousun tavoitteena on kehittää uusia välineitä tehokkaampien ja turvallisempien hoitojen löytämiseksi monitahoisille sairauksille, kuten syövälle, käyttäen tehokkaampia lääkeyhdistelmiä, jotka aiheuttavat vähemmän sivuvaikutuksia kuin yksittäisiin lääkeaineisiin perustuvat hoidot. Hankkeessa kehitetään ja käytetään kehittyneitä koneoppimisen ja optimoinnin työkaluja tulosten saavuttamiseksi. Rousun vetämässä konsortiohankkeessa on mukana myös Helsingin ja Turun yliopistot.

Apulaisprofessori Jaakko Timonen pyrkii ymmärtämään paremmin öljypohjaisten kolloidien sähköistä käyttäytymistä. Nestemäiset kolloidit koostuvat pienistä partikkeleista, jotka on sekoitettu niitä kantavaan nesteeseen. Kolloidit ovat hyvin yleisiä ja tärkeitä materiaaleja: niihin kuuluvat monet elintarvikkeet kuten maito ja kerma, maalit ja jopa biologiset nesteet, esimerkiksi suonissamme virtaava veri. Uudessa tutkimusmenetelmässä yhdistetään tarkat sähköiset mittaukset kolloidin suoraan kuvaamiseen käyttäen uusimpia valomikroskopiatekniikoita.

Staff scientist Jouni Tuominen on mukana konsortiohankkeessa, joka kokoaa yhteen suomalaisten kulttuuriperintöorganisaatioiden kirjekokoelmien metadataa ja analysoi yhdistettyä datakokonaisuutta. Hankkeen humanistit tutkivat 1800-luvun kirjekulttuuria niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Tietotekniset kysymykset liittyvät metadatan yhdistämiseen ja rikastamiseen sekä sosiaaliseen verkostoanalyysiin ja tietämyksen muodostukseen. Tuloksena syntyy avoin linkitetyn datan julkaisu sekä avoin semanttinen portaali 1800-luvun kirjeenvaihtokulttuuriin. Konsortiohanketta vetää Ilona Pikkanen Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta.

Professori Aki Vehtari kehittää teoriaa ja diagnostiikkoja turvalliseen vaiheittaiseen bayesilaiseen mallin rakentamiseen. Hankkeessa osoitetaan, että oikein tehtynä vaiheittaisuuden vaikutus teoreettisesti optimaaliseen tulokseen on vähäinen. Hyvien mallien avulla saadaan aiempaa luotettavampia tuloksia niin tieteellisessä tutkimuksessa kuin yksityisen ja julkisen sektorin data-analyyseissakin, mikä lisää ymmärrystä maailmasta ja parantaa päätöksentekoa.