ʵ

Uutiset

Uutuuskirja jäljittää Suomen taiteen multakautta

Suomen taiteen multakausi arvioi uudelleen taiteen kultakauden perinnön painolastia ja ravistelee multaa taiteen juurista.
Suomen taiteen multakausi

Suomen taiteen multakausi tarjoaa uutta luentaa taiteeseen ja taidehistoriaamme. Tarina Suomen taiteen kultakaudesta elää ja toisintuu yhä ympärillämme vahvana. Siitä syntyi kipinä kirjan kirjoittamiselle: Miten aikakauden kuvastoa voisi katsoa pohtivammin, vaihtoehtoisista suunnista? Mitä jää kullan hohteen varjoon?

Kirja sukeltaa suonsilmiin, möyhii esiin kasvuston alle jäänyttä, tarkastelee kelopuiden kumppanieliöstöä ja kompostoi erilaisia eläviä ja kuolevia aineksia. Tutkija-kirjoittajat ottavat lukijan mukaan seuraamaan erilaisten tietokäsitysten välistä suohonlaulantaa, istuskelemaan Kiasman nurmikolle ja poimimaan puolukoita Ilma Lindgrenin ja Kalevalan Marjatan kanssa.

Kirjoittajista Riikka Haapalainen on nykytaiteen tutkimuksen professori Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa, Tiina Pusa Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen pääaineen johtaja ja Helena Sederholm kuvataidekasvatuksen professori Aalto-yliopistossa.

Kerroksellinen ja rihmastoitunut kertomus

Kirjassa etsitään tapoja puhua taiteesta tavoilla, jotka rikkovat taiteen jakamista tarkkoihin aikakausiin ja kyseenalaistavat jatkuvasti uuteen suuntaavia kehityskulkuja. Siinä liikutaan eri aikojen välillä. Uudelleen orientoituminen taidehistoriaan tapahtuu nykyisyydestä käsin. Silloin aikaisempiinkin teoksiin voi tehdä uusia luentoja.  

Tänä päivänä – ilmastokriisin ja antroposeenin kaudella – kirjoitettu teos ei voi välttää keskusteluja luontosuhteesta, muunlajisuudesta ja ihmiskeskeisyydestä eikä erilaisista sorron järjestelmistä. Suomen taiteen multakausi kutsuukin tarkastelemaan taidetta ja taidehistoriaa – ja maailmaa ympärillämme – moniäänisemmin, oikeudenmukaisemmin ja yhdenvertaisemmin.

Kirjassa taide ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen saareke. Tarkastelukulmia on lainattu monelta tieteenalalta, vaikka pääasialliseksi tarkastelutavaksi nouseekin taidehistoria, jossa on paljon pohjakaikuja taidekasvatuksesta.

Visuaalisen kerronnan kerros

Rikas ja runsas teksti saa kirjassa rinnalleen monipuolisen kattauksen teoskuvia. Kirjassa on kuvia noin viideltäkymmeneltä taiteilijalta. Teokset ovat valmistuneet 1840- ja 2020-lukujen välillä. Kuvat tuovat kirjaan oman kerroksensa ja ovat niin analyysin kohteina kuin osa argumentointiakin.

Kirjan ja sen kannen on suunnitellut, taittanut ja kuvittanut graafinen suunnittelija ja sarjakuvataiteilija Ville Tietäväinen. ”Olen koettanut saada teoksen henkimään samaa ajattomuutta ja aikojen välisyyttä kuin tekstikin – kirjataiteen historiaa kunnioittavaa ja siihen viittaavaa, mutta kuitenkin oman aikamme estetiikkaa. Lukujen alkukuvituksetkin, siluetit kultakauden teoksista irrottamistani hahmoista, syntyivät samasta pyrkimyksestä luoda silta menneestä nykypäivään”, Ville kertoo.

”Typografiassa yhdistyvät suomalaisen kirjainleikkaussuunnittelun kaksi vuosisataa – latoja Atte Syvänteen anfangi- ja koristekuvasarja Jorma vuodelta 1914 sekä Sami Kortemäen leipäteksti- ja otsikkokirjainperhe Auto. Kirjan muoto on tavallista vertikaalisempi ja jaettu ruskeanharmain sävyin kolmeen ’multakerrokseen’ – pohjasedimentin alaviitteistä keskikerroksen leipätekstiin ja ’maanpinnan’ yläpuoliseen otsikkotasoon.”

Vertaisarvioitua kirjaa Aalto University Shopin hyllystä sekä verkkokaupasta osoitteesta .

Suomen taiteen multakausi
Riikka Haapalainen, Tiina Pusa ja Helena Sederholm
Aalto ARTS Books, 2023
384 sivua
kovakantinen, sidottu

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.