Venäjän talousnäkymät 2/2010: Yritysten usko talouden toipumiseen on virinnyt, mutta investoijat vielä varovaisia
Kasvun käynnistäjinä vuonna 2010 toimivat öljyn hintojen nousu ja hieman yllättäen tehdasteollisuus sekä investointikysynnän osittainen herääminen. Kasvua varjostavat kuitenkin globaalitalouden epävarmuuden aiheuttamat epävakaa öljyn hinnan kehitys ja ulkomaisen pääoman ennakoimattomat liikkeet.
Sekä venäläiset että Venäjällä toimivat ulkomaiset yritykset ovat optimistisia Venäjän talouden ja oman liiketoimintansa kehityksen suhteen, mutta kuluttajien luottamus talouteen sitä vastoin heikkeni vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä. Kuluttajakysynnässä pessimismi ei kuitenkaan ole realisoitunut, sillä vähittäiskaupan myynnin kehitys on ollut nousujohteista viime kuukaudet.
Suomalaisyritykset raportoivat Venäjän liiketoimintansa vankasta kasvusta ja uskovat positiivisen kehityksen jatkuvan myös lähikuukausina. Myös toistaiseksi vielä kriisistä kärsivän rakennusalan uskotaan lähtevän pian nousuun. Suomen viennille tärkeä investointikysyntä lähti vuoden 2010 puolivälissä kasvuun, joka on tosin vielä epävarmalla pohjalla. Kriisin hyydyttämät ulkomaiset investoinnit eivät myöskään ole toistaiseksi elpyneet etenkään suorien ulkomaisten investointien osalta.
Suomalaisten ja muiden ulkomaisten yritysten Venäjällä kohtaamat haasteet ovat myös kriisin aikana pysyneet jokseenkin samoina. Kesto-ongelmat byrokratia ja korruptio eivät ole ainakaan vähentyneet ja kriisin tuoma helpotus työvoimapulaan osoittautui lyhytaikaiseksi. Reaalipalkat ovat alkaneet jälleen nousta ja nousun ennustetaan jatkuvan myös lähivuosina, joskaan ei vastaavin kaksinumeroisin luvuin kuin kriisiä edeltäneinä kasvun vuosina. Talouden kääntyminen nousuun on myös vähentänyt nopeasti työttömyyttä, joskin sen ennustetaan pysyttelevän lähivuosina kriisiä edeltänyttä korkeammalla tasolla.
Venäjän valtiontalouden lähivuosien haasteena on budjettivajeen kattaminen. Perinteisten öljy- ja kaasutulojen lisäksi tähän etsitään myös muita keinoja. Yrityksiä näistä koskettavat ennen kaikkea suunnitellut yritysverojen korotukset. Toisaalta suunnitelmat paikata budjettivajetta valtionyritysten yksityistämisellä avaa uusia näkymiä myös ulkomaisille investoijille.
Venäjän ulkomaankauppa on ollut nousujohteista vuoden 2010 aikana ja etenkin tuonti on kasvanut ripeästi piristyneen kulutuskysynnän ansiosta. Tämä on heijastunut Suomen kauttakulkuviennin kasvuna, kun henkilöautojen kysyntä Venäjällä on piristynyt. Suomen oma vienti Venäjälle sen sijaan jatkoi laskuaan vielä vuoden 2010 ensimmäiset kuukaudet. Vaikka vienti on sittemmin lähtenyt kasvuun joissain tavararyhmissä jopa kaksinumeroisin luvuin, Suomen tärkeimmän vientiartikkelin, koneiden ja laitteiden, osalta kauppa ei ole edelleenkään elpynyt. Suomalaisten elintarvikkeiden vientiä puolestaan rassasivat Venäjän kesällä asettamat tuontikiellot maito- ja lihatuotteille.
Loppuvuoden 2010 hyvänä uutisena suomalaisyrityksille voidaan pitää Venäjän yhä varmemmalta näyttävää Maailmankauppajärjestön (WTO) jäsenyyttä, joka toteutuessaan aikaisintaan vuonna 2011 selkeyttäisi liiketoimintaympäristöä ja vähentäisi Venäjän protektionistisia toimia. Ehtona jäsenyydelle on mm. Suomen metsäteollisuutta kiusanneiden Venäjän asettamien puutullien alentaminen.
Venäjän talousnäkymät 2/2010 -katsaus on luettavissa osoitteessa:
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
CEMATin johtaja, professori Riitta Kosonen ja tutkimuspäällikkö Päivi Karhunen, etunimi.sukunimi@aalto.fi
Lue lisää uutisia
VTT, Aalto-yliopisto ja GTK: Näin mineraalitalouden miljardien kasvupotti saadaan Suomeen
Suomi nousee mineraalitalouden kärkeen uusilla tutkimusavauksilla ja tiiviimmällä yhteistyöllä.
Tutkimuksesta pörssiyritykseksi – näin Aalto rakensi kaupallistamismallin, joka palkitsee keksijät ja synnyttää uusia toimialoja
Aallon kaupallistamismalli on sijoittajaystävällinen, julkisen rahoituksen sääntöjen mukainen ja työtä tehdään vaikuttavuus edellä.
Kielibuusti-hanke 2025–2028 tukee Aalto-yliopiston kansainvälisiä opiskelijoita ja henkilöstöä
Kielibuustissa kehitetään kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilöstön suomen kielen oppimisen ja käyttämisen mahdollisuuksia sekä tuetaan Aalto-yhteisön monikielisiä työskentelykäytäntöjä.