ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää etäkokouksista

Kannattaako virtuaalikokouksiin kutsua kaikki? Tuijotatko omaa kuvaasi etäkokouksen aikana? Katso apulaisprofessori Niina Nurmen viisi vinkkiä onnistuneeseen etäkokoukseen.
Niina Nurmi, photo by Mikko Raskinen.
Kuva: Mikko Raskinen.

1. Suuri etäkokous on tehoton ja unettava

Monella työpaikalla etäkokouksista on tullut tiedonjakokanavia, joihin kutsutaan kaikki – langoillehan mahtuu rajattomasti osallistujia.  Suuri määrä kokoustajia johtaa kuitenkin lähes poikkeuksetta siihen, että vain kourallinen pääsee ruudulle, ja muut osallistujat ovat näytöllä pieninä kuvina tai mustina ruutuina ja nimikirjaimina. Tämä on hankalaa kaikille osallistujille, koska toisten reaktioita on vaikeaa havaita. Tutkimuksen mukaan passiivisuus langoilla aiheuttaa myös väsymystä, joka laskee kognitiivista suoriutumista viidenneksellä – unelias kokoustaminen vaikuttaa siis työskentelytehokkuuteen myös kokouksen jälkeen. Jos kokous on osalle osallistujista vain tiedoksi, heille kannattaakin lähettää muistio kokouksesta jälkikäteen – ilman että he osallistuvat kokoukseen.

2. Etäkokouksen ihannepituus on alle puoli tuntia 

Tutkimuksen mukaan ihmiset alkavat etäkokouksissa väsyä jo 10 minuutin kohdalla, ja 30 minuutin kohdalla väsyminen kasvaa radikaalisti. Kokoukset kannattaa siksi pitää lyhyinä ja aktivoivina, keskusteluun kannustavina. Kalvojen ääneen lukeminen on turhauttavaa, koska ihmiset omaksuvat tiedon nopeasti. Jokainen voi perehtyä kokousmateriaaliin itsenäisesti, ja kokouksessa pelkästään keskustellaan. Yksipuolisen tiedotuksen voi hoitaa esimerkiksi nauhoittamalla tai kirjallisesti. Materiaalien läpi käymiseen ei kannata tuhlata aikaa, sillä etäkokouksissa sitä kuluu muutenkin livekokouksia enemmän: asioiden käsitteleminen on paljon hitaampaa virtuaalisesti kuin kasvotusten, koska viestintä ei ole niin rikasta, vain yksi pystyy puhumaan kerrallaan ja aikaa menee myös puheenvuorojen jakamiseen.

3. Yhden multitaskaus vaikuttaa muidenkin kokemukseen

Organisaatioissa on yleensä tiukemmat normit sähköpostien lukemiseen ja muuhun oheistoimintaan livekokousten aikana, mutta etäkokouksissa osallistujat vetäytyvät helposti omiin tehtäviin. Varsinkin jos kamerat eivät ole päällä, osallistuja voi jäädä alivirittyneeseen tilaan ja alkaa kompensoida sitä multitaskauksen avulla.

Jos joku havaitsee toisen lukevan sähköpostia etäkokouksen aikana, sammuttaa se halukkuuden osallistua keskusteluun. Erityisen lannistavaa on huomata kokouksen järjestäjän, esihenkilön tai muun korkean statuksen osallistujan keskittyvän muihin asioihin kokouksen aikana. Tiedosta siis oma roolisi etäkokouksessa.

4. Palautteen antaminen etänä on vaikeaa – mutta tärkeää

Vireystilaa pitää yllä se, että saa palautetta omalle sanomiselleen. Mustilta ruuduilta ja nimikirjaimilta on kuitenkaan mahdotonta saada mitään palautetta. Ihmisten aktiivisuutta voi nostaa peukuilla tai emojeilla, mutta niiden käyttö on vahvasti sidonnainen organisaatiokulttuuriin. Lähikokouksissa annettavan palautteen tehoon ne eivät yllä – erilaiset myöntelevät äänet tai nyökyttely kasvokkain viestivät aktiivisesti toiselle, että kuuntelet ja se kannustaa häntä jatkamaan.

5. Oman kuvan tuijottaminen häiritsee – piilottaminen vähentää stressiä

Tutkimusten mukaan ihmiset tuijottavat virtuaalikokouksissa omaa kuvaansa. Monet kokevat sen häiritseväksi, stressaavaksi ja kuormittavaksi. Etäkokoustelija saattaa siis tavallaan viettää tuntikausia päivästä itsensä seurassa, itseään samalla mielessään kritisoiden. Normaalitilanteissa ihmiset eivät ole omista eleistään ja olemuksestaan niin tietoisia kuin he ovat etäkokouksissa.

Jos kokouksessa laittaa kameran pois päältä, se voi auttaa osallistujaa itseään, mutta muut kokoukseen osallistujat joutuvat pinnistelemään entistä enemmän ilman kuvan antamia vihjeitä. Oman kuvan voi kuitenkin piilottaa itseltään, vaikka kamera onkin päällä ja kuva näkyy muille.

Vaivaako uneliaisuus etäkokouksissa? Tutkimuksen mukaan et ole ainoa

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että virtuaalikokouksista johtuva väsymys ilmenee uupumuksena ylikuormituksen vuoksi. Nyt Aalto-yliopiston apulaisprofessori Niina Nurmen uusi tutkimus osoittaakin päinvastoin, että virtuaalikokouksiin osallistuminen saattaa johtaa lisääntyneeseen uneliaisuuteen alikuormituksen ja tylsistymisen seurauksena.

Lue lisää
Niina Nurmi, photo by Mikko Raskinen.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.