ʵ

Uutiset

Viisi asiaa: Origami taittuu moneksi

Sana 'ori' on japania ja tarkoittaa taitettua, sana 'kami' taas paperia. Japanilaista paperintaittelua ja sen tuloksena syntynyttä esinettä kutsutaan origamiksi. Vuosisatoja vanhaa keksintöä hyödynnetään Aallossa lukuisilla eri aloilla. Tässä niistä muutama.
Monimutkainen, suuri valkoisista paperirakenteista koostuva taideteos, jossa erilaisia kierteitä ja käyriä tummalla taustalla.
Jääpaperista ja joustavasta narusta valmistettu Wakesonance-teos on esillä Kristallikukkia peilisaleissa -kurssin lopputyönäyttelyssä Heurekassa. Kuva: Matti Ahlgren.
Proteiinirakenteiden tietokonemallit, joissa on tankoja, rengas ja pallo, jossa on vihreitä ja valkoisia komponentteja harmaalla taustalla.
DNA-origaminanorakenteita (sininen) voidaan hyödyntää viruspartikkelien (harmaa) jäsentelyyn haluttuihin muotoihin. Alkuperäinen kapsidiproteiini on kuvattuna vihreä-harmaana. Kuva: Mauri Kostiainen.

1. Origaminanorakenne 

DNA-origami yhdistää biologian ja insinööritaidon. Se on biotieteen tapa saada DNA tarkasti haluttuun muotoon. 

Aalto-yliopiston tutkijat ovat muun muassa kehittäneet uuden keinon virusten kapsidiproteiinien uudelleenmuotoiluun. Siinä hyödynnetään DNA- ja RNA-origaminanorakenteita, jotta viruspartikkeleja saatetaan jäsennellä haluttuihin muotoihin. 

Erilaiset Aallossa kehitettävät DNA-origamirakenteet avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi rokotteiden kehittämiseen, lääkkeiden kuljettamiseen elimistön sisällä ja fototermiseen terapiaan.

Kuvan keskellä on Miura-kuvion paperinen taittelumalli avattuna, vasemmalla ylhäällä on käsi, joka pitelee kokoontaiteltua taittelumallia.
Paperimalli Miura-kuvion taitteluun. Kuva: Ella Huttunen.

2. Opettavainen origami

Lasten ja nuorten kanssa origameihin tutustutaan Aalto-yliopisto Junior -oppimisyksikön työpajoissa. Samalla, kun tuleville sukupolville avataan korkeakoulumaailmaa, voi käsissä syntyä paperista Miura-kuviota. Se kun on niin toimiva taitos, että muun muassa NASA on pakannut satelliittien aurinkopaneeleja origamin tavoin.  

Taitteluohjeiden ohella käydään läpi origamitaitosten hyödyntämistä avaruudessa, tai sitä mikä ihme on Aalto-1-satelliitti. Vinkataanpa siitäkin, miten Aallossa voi opiskella avaruustekniikkaa. 

FOLD project
FOLD on esillä osana Uusi puu -hanketta Finlandia-talon pysyvässä näyttelyssä Metsien maa -osiossa. (Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 e, Helsinki)

3. Suojaava origami

FOLD ja FOLD2 -pakkaussuunnitteluprojekteissa lähdettiin rohkeasti uudistamaan kartonkia materiaalina yhdessä VTT:n kanssa. Ensivaiheessa syntyi kone, jonka jäljiltä kartonki on taiteltu klassiseen Miura-kuvioon.  

Parhaillaan tutkitaan eri menetelmiä, miten taiteltua Miuraa voidaan hyödyntää pakkausratkaisuissa, akustisissa elementeissä ja kerrosmaisissa sandwich-rakenteissa. Lisäksi testataan kartongin ohella muita materiaaleja. 

Taiteltu kartonki on erinomainen vaihtoehto korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. FOLD-materiaalista tuotettuja demopakkauksia on jo esitelty kansainvälisissä muotoilutapahtumissa. Monikäyttöisyytensä ja ympäristöystävällisyytensä lisäksi kaunis materiaali innostaa myös muotoilijoita. 

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita
Suuria katosta roikkuvia taideteoksia pimeässä huoneessa: meripihkan kaltainen hartsiveistos ja valkoisia spiraalimuotoja paperiveistoksessa.
Teokset Movements ja Wakesonance Säikeistyksiä-näyttelyssä. Näyttely on esillä tiedekeskus Heurekassa (Tiedepuisto 1, Vantaa) 31.12.2025 saakka. Kuva: Matti Ahlgren.

4. Matemaattis-taiteellinen origami 

Kristallikukkia peilisaleissa on Aallon poikkitieteellinen kurssi, jossa matematiikka kohtaa taiteen ja arkkitehtuurin. 

Vuoden 2025 kurssilla opiskelijat perehtyivät parin päivän ajan myös paperintaittelun saloihin origamitaiteilija Juho Könkkölän johdolla. ”Kaikki se, mitä opiskeltiin, tapahtui taittamalla”, hän kertoo. Matematiikkaa käytiin lävitse samalla kun pohdittiin erilaisia taitoksia. 

Säikeistyksiä-näyttelyssä onkin esillä pilvimäinen, turbulenssia fysiikan ilmiönä simuloiva työ Wakesonance, jossa on käytetty runsaasti kaarevia taitoksia. 

Opiskelijoiden jättimäinen Mama-teos kuvastaa äitien ja naisten usein näkymättömiä rooleja
Textile work by Mithila Mohan with origami structure
Mithila Mohanin Unfold-projektin teoksia on ollut esillä muun muassa DIALOGUES-ryhmänäyttelyssä Suomen kulttuuri-instituutissa New Yorkissa. Kuva: Helmi Korhonen.

5. Kankainen origami 

Aina taittelun tavoitteena ei edes ole luoda taidokasta paperiesinettä. Väitöskirjatutkija Mithila Mohanin Unfold-projektissa origami kietoutui tekstiiliin.  

Mohan selvitti, miten erilaisin materiaalein ja kudontatekniikoin voidaan valmistaa kankaita, jotka eivät ole tasaisia, litteitä, vaan jo itsessään kolmiulotteisia – kuin veistoksia. 

Origamin tesselloinneiksi kutsutut, toistuvat taitoskuviot antavat mallin sille, miten materiaalia voidaan taitella ja muotoilla niin, että syntyy kolmiulotteinen rakenne. Lopputuloksena kangas käyttäytyy ja aaltoilee ilman, että se tarvitsee erillistä tukea. 

Mithila Mohan työskentelee Monitoimisten materiaalien suunnittelu -tutkimusryhmässä (MMD), jonka tavoitteena on luoda uusia toiminnallisia materiaaleja.

Lue lisää

(Artikkeli englanniksi) Dialogue between origami principles, materials, and weave structures

Textile work by Mithila Mohan with origami structure

Monitoimisten materiaalien suunnittelu

Prof. Jaana Vapaavuoren johtama tutkimusryhmä

MMD webpage main image. GIF image by Aalto University, Giulnara Launonen

Ihmiskeho vilisee molekyylikoneita – nyt tutkijat kehittävät keinotekoisia vastineita, joita voisi hallita sähköllä

Professori Anton Kuzyk on saanut Euroopan tiedeneuvostolta noin kahden miljoonan euron rahoituksen viisivuotiselle tutkimushankkeelle, joka kehittää sähkökentillä ohjattavia keinotekoisia molekyylikoneita.

Anton Kuzyk

Nanorakenteita voidaan nyt "3D-tulostaa" DNA:ta käyttäen

DNA:sta saadaan kolmiulotteisia nanokokoisia rakenteita uuden suunnittelumenetelmän avulla.

Tutkimuksessa tuotettujen DNA-nanorakenteiden 3D-tulostettuja malleja.  Kuva: Erik Benson

Teksti: Tiiu Pohjolainen 

Artikkeli on julkaistu (issuu.com), syyskuussa 2025.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.