ʵ

Uutiset

Virtuaalilaboratoriot edistävät saavutettavaa ja kielitietoista luonnontieteen opetusta

Väitöskirjatutkija Samuel Girmay on saanut Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä rahoituksen projektilleen, jonka tavoitteena on parantaa luonnontieteiden opetuksen saavutettavuutta ja kielitietoisuutta yläkouluissa virtuaalilaboratorioiden avulla.
Samuel Girmay laboratoriossa, yllään valkoinen laboratoriotakki ja suojalasit.
Väitöskirjatutkija Samuel Girmay laboratoriossa. Kuva: Miikka Pirinen.

Virtuaalilaboratoriot ovat oppimisympäristöjä, jotka koostuvat 360-panoraamakuvista. Ympäristössä opiskelijat käyvät läpi aktiviteetteja, jotka sisältävät tekstiä, havainnollistavia kuvia ja videoita sekä interaktiivisia kertaustehtäviä. Kemian tekniikan korkeakoulussa virtuaalilaboratorioita on käytetty osana laboratorio-opetusta jo vuodesta 2018. Ne ovat verkossa avoimesti saatavilla kaikille oppilaitoksille.

Kemian tekniikan korkeakoulun väitöskirjatutkija Samuel Girmayn projektin tavoitteena on tuoda virtuaalilaboratoriot myös yläkoulun luonnontieteen opetuksen käyttöön. Virtuaalilaboratorioita on pilotoitu osana yläkoulun opetusta Helsingin Merilahden peruskoulun yläluokilla ja Mikkelin Rantakylän yhteiskoulussa keväällä 2024. "Pilotointivaiheessa huomattiin, että virtuaalilaboratoriot tukevat luonnontieteen opetuksen saavutettavuutta ja kielitietoista opetusta. Luonnontieteen opetuksen saavutettavuudessa on suuria eroja esimerkiksi sen suhteen, mitkä koulut pystyvät järjestämään oppilailleen vierailuja tutkimuslaboratorioihin. Haasteena laboratorio-opetuksen tarjoamiselle kemiassa ovat esimerkiksi turvallisuus ja resurssit," Girmay kertoo.

Maksuttomat virtuaalilaboratoriot laajentavat oppimisen mahdollisuuksia

Virtuaalilaboratorioiden edut eivät rajoitu vain sisällön saavutettavuuteen, vaan ne tukevat myös kielitietoista opetusta. Pilottikouluista saadun palautteen perusteella virtuaalilaboratoriot tukevat erityisesti kielitietoista opetusta. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten, joiden äidinkieli ei ole suomi, voi olla vaikea pysyä mukana luonnontieteen opetuksessa, jos oppiaineen suomenkielinen termistö ei ole ennestään lainkaan tuttua. Virtuaalisessa laboratorioympäristössä oppilaat saavat tutustua sanastoon ja menetelmiin omassa tahdissaan esimerkiksi ennakkotehtävänä. Virtuaalilaboratoriot voivat myös auttaa oppilaita, joilla on oppimisen haasteita, kuten lukivaikeuksia tai neuropsykiatrisia häiriöitä.

Virtuaalilaboratorioiden monipuoliset oppimismateriaalit - tekstit, kuvat, videot ja mahdollisuus tutkia virtuaalista laboratorioympäristöä - tukevat erilaisten oppijoiden tarpeita ja tarjoavat mahdollisuuden oppia omaan tahtiin. ”Virtuaalilaboratoriot tukevat merkittävästi Aalto-yliopiston kemian tekniikan laboratorio-opetusta, ja Aallossa kehitettyjä AALTOLAB-virtuaalilaboratorioita suoritetaan yli 1000 kertaa vuodessa. Yliopisto- ja lukio-opiskelijoilta saatu opiskelijapalaute virtuaalilaboratorioista on ollut hyvin positiivista. On erittäin hienoa, että virtuaalilaboratorioita voidaan Wihurin säätiön rahoittaman hankkeen myötä tuoda myös yläkoulujen luonnontieteiden opetukseen”, toteaa professori Antti Karttunen Kemian tekniikan korkeakoulusta. 

Maksuttomat, kaikille avoimet virtuaalilaboratoriot tuovat opetukseen myös monipuolisuutta ja auttavat laajemmin hahmottamaan luonnontieteiden opiskelun mahdollisuuksia. Virtuaalilaboratorioita testanneet yläkoulun opettajat ovat kommentoineet, että virtuaalilaboratorio motivoi luonnontieteiden opiskeluun. ”Tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän luonnontieteiden asiantuntijoita monenlaisten haasteiden ratkaisemiseen. On ollut hienoa kuulla, kun oppilaat ovat kommentoineet, että tämä on innostanut heitä jatkamaan luonnontieteiden opiskelua”, Girmay sanoo.

AALTOLAB

AALTOLAB on Aalto-yliopistossa kehitetty virtuaalinen laboratorioturvallisuuden koulutusympäristö. AALTOLAB sisältää turvallista laboratoriotyöskentelyä tukevaa koulutusmateriaalia sekä opiskelijoille ja henkilökunnalle.

An image of virtual laboratory space
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.