ÄûÃʵ¼º½

Aalto-yliopiston opiskelijat selvittivät turvapaikanhakijoiden yrittäjyyskiinnostusta ja -potentiaalia Sustainable Entrepreneurship -kurssilla. Osa opiskelijoista kartoitti myös turvapaikanhakijoiden kohtaamia institutionaalisia esteitä.

Ennakko-oletusten välttämiseksi opiskelijat haastattelivat noin 60 turvapaikanhakijaa. Haastatteluista selvisi, että monilla turvapaikanhakijoista on valmiiksi yrittäjyystaustaa ja he olisivat kiinnostuneita jatkamaan yrittäjinä Suomessa.

– Opiskelijoiden tekemä ruohonjuuritason taustatyö edesauttoi turvapaikanhakijoita pohtimaan ja visioimaan omaa tulevaisuuttaan Suomessa, sanoo apulaisprofessori Ewald Kibler johtamisen laitokselta.

Haastatteluiden perusteella suurimmat esteet turvapaikanhakijoiden yrittäjyyspolulle muodostavat kielitaidon sekä tiedon ja yhteyksien puute. Myös lainsäädännölliset ja hallinnolliset vaatimukset nostavat yrittäjyyskynnystä.

Vaikka yrittäjyyden toteutuminen voi olla monen kohdalla pitkä tie, näkökulmasta on hyvä keskustella. Yksi mahdollisuus keskusteluun toteutui kurssin lopuksi järjestetyssä Sustainable Entrepreneurship -päivässä, joka oli avoin turvapaikanhakijoille ja Aallon monikansallisille opiskelijoille.

– On tärkeää kasvattaa turvapaikanhakijoiden tietopohjaa yrittäjyydestä sekä tarjota heille mahdollisuuksia verkottua suomalaisten opiskelijoiden ja nuorten yrittäjien kanssa. Näin he pääsevät näkemään, mitä tällä saralla tapahtuu, sekä arvioimaan omia yritystoimintamahdollisuuksiaan Suomessa, Kibler kertoo.

Suomalaiseen elämäntapaan tutustuminen on yksi ensikäden asioita turvapaikanhakijoiden kotoutumisessa. Tätä voi opiskelijoiden mielestä edistää niinkin yksinkertaisella asialla kuin ruoanvalmistuksella yhdessä kantaväestön kanssa.

Yrittäjyyspotentiaalia taas voi kasvattaa esimerkiksi tarjoamalla turvapaikanhakijoille toimistotilaa muiden yrittäjien parista. Myös eri toimijoita, kuten esimerkiksi kääntäjiä ja startup-yhteisöjä, voisi aktivoida helpottamaan turvapaikanhakijoiden tiedonsaantia ja -saavutettavuutta yrittäjyyteen liittyvistä asioista.

Kulttuuri muuttuu hitaasti, mutta Kiblerin mukaan suomalaisten yrittäjien motivaatioissa on jo nähtävissä muutoksia.

– Osaa yrittäjiksi ryhtyviä ei enää motivoi yksinomaan voiton tavoittelu, vaan myös asioiden ja yhteiskunnan parantaminen, ja he osaavat yhdistää nämä – sosiaalinen yrittäjyys kiinnostaa.

– Pitkällä juoksulla kulttuurin muuttuminen voi vaikuttaa myös lainsäädännön ja yrittämiseen liittyvän hallinnon muuttumiseen ja siten mataloittaa turvapaikanhakijoiden kynnystä yrittäjyyteen, Kibler arvioi.

Paneelikeskustelussa käsiteltiin turvapaikanhakijoiden omia sekä viranomaisten (mm. TEM, Espoon kaupunki) ja yksityisten palveluntuottajien (Sitra, Funzi) näkemyksiä ja tarpeita sekä sitä, miten ne kohtaavat. Kuva Kasimir Raipela.

Aiheesta lisää muualla verkossa:

(Yle Uutiset 2.12.2015)
(Talouselämä 3.12.2015)
(kohdassa 8:07, katsottavissa 31.12.2015 asti)

on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun järjestämä yrittäjyyden maisteritason kurssi. Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat yrittäjyyteen, jolla ratkaistaan maailmanlaajuisia yhteiskunnallisia haasteita. Tänä vuonna teemana ovat turvapaikanhakijat.