ÄûÃʵ¼º½

Ohjeet häirinnän tai epäasiallisen kohtelun yhteydessä

Oletko kohdannut häirintää tai epäasiallista kohtelua yliopistoympäristössä? Tukea on saatavilla. Toimi seuraavasti:

1. Kerro häiritsijälle

   Jos mahdollista, kerro heti asianomaiselle henkilölle, ettet hyväksy hänen toimintaansa ja pyydä toiminnan lopettamista. Hän ei välttämättä ole tietoinen käyttäytymisensä vaikutuksesta.

2. Dokumentoi

   Kirjaa tapahtumat ylös, kuten tapahtumien ajankohta, mitä tapahtui ja ketkä todistivat tapahtunutta. Säilytä myös kaikki viestit.

3. Miten voit viedä asiaa eteenpäin?

   Jos häirintä tai epäasiallinen käytös jatkuu, voit viedä asiaa eteenpäin. Voit myös viedä asiaa eteenpäin, vaikka et olisikaan pystynyt toimimaan kuten kohdassa 1. ohjeistettiin.

   Mikäli häirintä tai epäasiallinen käytös tapahtuu opetustilanteessa tai koulun henkilökunnan toimesta, ota yhteyttä johonkin seuraavista tahoista: Koulusi oppimispalveluiden päällikkö tai esimerkiksi kurssin vastuuopettaja.

   Mikäli häirintä tai epäasiallinen käytös tapahtuu opiskelijoiden välillä akateemisten/opetustilanteiden ulkopuolella, ota yhteys AYY:n häirintäyhdyshenkilöihin
   
   AYY:n häirintäyhdyshenkilöt: 
   equity@ayy.fi

   Jos asian eteenpäin vieminen tuntuu haastavalta tai pelottaa, voit käydä ensin juttelemassa luottamuksellisesti Starting Point of Wellbeing -ohjaajan kanssa.

4. Miten asiaa käsittely etenee?

   Asian käsittely toteutetaan Aallon prosessin mukaisesti. Tämä sisältää keskustelut asianosaisten kanssa, tarvittavat toimenpiteet sekä tilanteen seurannan. Kurssin vastuuopettaja voi tarvittaessa pyytää selvittäjältä apua. Selvittäjä on opintoasiainpäällikkö tai muu henkilö, jonka tehtäviin on määrätty opiskelijoiden epäasiallista käyttäytymistä tai opiskelijoihin kohdistuvaa epäasiallista käyttäytymistä koskevien asioiden selvittely.

   Selvittäjä kuulee tarpeen mukaan osapuolia ja informoi heitä asian etenemisestä ja selvityksen lopputuloksesta. Selvittäjä voi järjestää tapaamisia osapuolten kesken. Selvittämisen tukena toimivat tarvittaessa mm. opintopsykologi, opiskeluterveydenhuollon edustaja, lakimies, hyvinvointiasiantuntija tai yliopistopappi.  

   Henkilökuntaan kohdistuvat epäilyt: Jos epäily kohdistuu henkilökuntaan, selvittäjä informoi henkilöstöpäällikköä ja koordinoi tarvittavan selvittämisen HR:n kanssa.

5. Ketä informoidaan?
    
   Asiasta informoidaan vain niitä, joiden tehtäviin asian käsittely kuuluu tai joilta voi olla saatavissa selvitystä asiaan. Opiskelijoiden yksityisyyttä suojataan siten, että heidän henkilöllisyyttään ei paljasteta tarpeettomasti. Yhteydenottajalta voidaan edellyttää henkilöllisyytensä paljastamista asian käsittelyyn osallistuville. Myös muiden henkilöiden oikeusturvan takaamiseksi ja asian selvittämiseksi voidaan edellyttää, että epäasiallisesta käytöksestä ilmoittaneen henkilön henkilöllisyys paljastetaan ilmoituksessa mainitulle henkilölle. 

   Jos yhteyttä ottanut opiskelija pyytää, ettei hänen henkilöllisyyttään paljasteta jollekin tietylle henkilölle, opiskelijaa informoidaan, mikäli asian selvittämisen edellytyksenä on opiskelijan henkilöllisyyden paljastaminen kyseiselle henkilölle. Anonyymeja yhteydenottoja ei välttämättä pystytä käsittelemään.

Mikäli keskustelu ja sovitut toimenpiteet eivät johda epäasiallisen käyttäytymisen loppumiseen tai teko on erityisen vakava, jatkona kurinpitotoimet:

Epäasiallisesti käyttäytynyt opiskelija

• Kirjallinen varoitus
• Määräaikainen erottaminen

Epäasiallisesti käyttäytynyt työntekijä 

• Huomautus
• Kirjallinen varoitus
• Työsuhteen päättäminen

Rikostapauksessa asia etenee poliisille.
 
Jos sinua syytetään epäasiallisesta kohtelusta:

1. Älä vähättele toisten tuntemuksia, raja epäasiallisen kohtelun ja jokapäiväisten ristiriitojen ratkaisemisen välillä saattaa olla hyvinkin häilyvä.
2. Lopeta välittömästi epäasialliseksi koettu käytöksesi, vaikka et omasta mielestäsi olisikaan syyllistynyt kiusaamiseen tai häirintään.
3. Pidä myös itse kirjaa tapahtumista. Tarvittaessa voit saada keskusteluapua esimerkiksi opintopsykologeilta.
    

Vilpillisessä mielessä tehdyt syytökset ovat yhtä vakavia kuin epäasiallinen tai häiritsevä käytöskin,  ja voivat johtaa samanlaisiin kurinpitotoimiin.

Epäasiallinen tai häiritsevä käytös – mitä sillä tarkoitetaan? 

Epäasiallinen tai häiritsevä käytös Aalto-yliopistossa voi ilmetä monin eri tavoin, ja siihen puututaan sääntöjen ja lakien mukaisesti. Yliopisto kannustaa kaikkia yhteisön jäseniä ymmärtämään, millainen käytös on epäasiallista, sekä toimimaan vastuullisesti ja kunnioittavasti. Epäasiallisen käyttäytymisen muotoja ovat esimerkiksi:  

1. Syrjintä: Syrjivä käytös estää yhdenvertaista osallistumista yliopistoyhteisön toimintaan ja sen sosiaalisiin verkostoihin. Syrjinnän perusteena voi olla esim. ikä, kansalaisuus, alkuperä, kieli, vakaumus tai terveydentila. Sukupuolinen syrjintä tarkoittaa henkilöiden asettamista eri asemaan sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sen ilmaisun perusteella. Syrjintä voi ilmetä esimerkiksi ulkopuolelle sulkemisena tai tiedon kulun hankaloittamisena erilaisiin tapahtumiin liittyen.
2. Kiusaaminen: Kiusaaminen sisältää tarkoituksellista toimintaa, joka haittaa tai loukkaa toista henkilöä. Se voi ilmetä sanallisesti, fyysisesti tai digitaalisissa muodoissa. Kiusaamisen muotoja ovat esimerkiksi toistuva loukkaava kohtelu, vähättely, juoruaminen tai pilkallinen vitsailu.
3. Seksuaalinen tai sukupuolinen häirintä: Tähän kuuluu ei-toivottu seksuaalinen huomio tai lähestyminen, seksistiset ja seksuaaliset vitsit tai fyysinen koskettaminen ilman suostumusta. Seksuaalinen häirintä voi ilmetä painostuksena seksin harrastamiseen.
4. Turvallisuutta vaarantava uhkaava tai aggressiivinen käyttäytyminen: Fyysinen tai sanallinen aggressio, voiman käyttö tai sen uhka.

Lisäksi epäasiallinen käytös voi esiintyä muodossa kuten: 

• Loukkavat vitsit ja kuvat: Loukkaavat vitsit ovat voivat kohdistua esimerkiksi erilaisiin vähemmistöihin.  Tällaiset vitsit normalisoivat niitä, joilla on enemmän valtaa samalla kun ne alentavat vähemmän valtaa omaavia. Loukkaavat kuvat voivat olla esimerkiksi sosiaalisessa kanavassa jaettuja meemejä tai julkisissa tiloissa levitettyjä tarroja tai julisteita.
• Vihapuhe: Vihapuheella pyritään mustamaalaukseen ja turvallisuuden tunteen horjuttamiseen. Maalittamisella tarkoitetaan sitä, että suurta joukkoa ihmisiä yllytetän hyökkämään yhden ihmisen kimppuun esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai lähettämällä vihaviestejä sähköpostilla.
• Ulossulkeminen: Henkilö jää ryhmän ulkopuolelle, häneltä evätään pääsy tai hän ei saa oikeudenmukaista ja tasa-arvoista pääsyä palveluihin tai sosiaalisiin verkostoihin, tai hän kokee, että hänen on pakko peittää tai muuttaa osia identiteetistään osallistuakseen ryhmän tai tapahtumiin.
• Painostaminen: Kun henkilö tuntee, että hänen on sanottava jotain tai tehtävä jotain vastoin omaa tahtoaan välttääkseen jonkinlaiset seuraukset, hän itse asiassa kokee pelottelua tai painostusta. Tämä voi liittyä esimerkiksi paineeseen käyttää alkoholia tai hyväksyä asenteita ja näkökulmia, jotta ei jäisi sosiaalisen ryhmän ulkopuolelle.
• Vainoaminen: Vainoaminen tarkoittaa ei-toivottua yhteydenottoa tai huomiota, joka kohdistuu henkilöön tavalla, joka tekee hänet hermostuneeksi ja pelokkaaksi. Henkilö joutuu välttelemään tilanteita väistelläkseen vainoajaa. Tyypillisesti se ilmenee toistuvina ei-toivottuina puheluina, tekstiviesteinä ja/tai usein tapahtuvina "satunnaisina" kohtaamisina. 

Mikä ei ole häirintää: 

Opiskelijan näkökulmasta seuraavat tilanteet eivät ole häirintää tai epäasiallista kohtelua yliopistossa: 

1. Akateeminen erimielisyys ja väittely: Opiskelijoiden ja opettajien välinen tieteellinen keskustelu, jossa eri näkemyksiä voidaan ilmaista ja perustella, kuuluu akateemisen opetuksen ja oppimisen perusrakenteisiin. Tällainen vuorovaikutus on tärkeää kriittisen ajattelun ja syvällisen ymmärryksen kehittämiseksi.
2. Ristiriidat opintoihin liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista: Asialliset erimielisyydet siitä, miten jokin opintosuoritukseen liittyvä asia tulkitaan, voivat liittyä esimerkiksi kurssin vaatimuksiin tai arviointiperusteisiin. Tällaiset tilanteet ovat osa akateemista prosessia ja voidaan yleensä ratkaista keskustelun avulla.
3. Opintosuoritusten arviointi ja palautteen antaminen: Kun opettajat arvioivat opintosuorituksia ja antavat palautetta, se on opiskelijan oppimisprosessin tärkeä osa. Asiallinen palaute auttaa opiskelijaa ymmärtämään vahvuudet, kehityskohteet ja mahdollisuudet parantaa suorituksiaan.
4. Kurinpitotoimenpiteet: Jos opiskelija rikkoo yliopiston sääntöjä, yliopistolla on oikeus asettaa kurinpitotoimia. Näitä toimia käytetään vain perustellusti, ja niiden tarkoituksena on ohjata opiskelijaa kohti vastuullista ja eettistä toimintaa.
5. Työhön tai opintoihin liittyvien ongelmien käsittely: Yliopistossa voi syntyä tilanteita, joissa opiskelijan ja henkilökunnan tai muiden opiskelijoiden välille tulee erimielisyyksiä. Kun nämä käsitellään avoimesti ja kunnioittavasti, ne eivät ole häirintää vaan normaali osa akateemista elämää.

Opiskelija voi nähdä nämä osana normaalia yliopistokokemusta, jossa on mahdollisuus oppia, kehittyä ja osallistua kriittiseen keskusteluun. On tärkeää, että opiskelijat myös tunnistavat, milloin heidän kokemuksensa ylittävät nämä normaalit rajat ja muuttuvat häiritseviksi, jolloin heillä on oikeus hakea apua ja tukea. Apua voi saada esimerkiksi AYY:stä. 

³¢¾±²Ô°ì°ì±ðÂáä

 Aallossa

• Starting Point of Wellbeing
• Aalto-papit
• Aallon aulapalvelut – turvallisuuteen kampuksella
• AaltoAPUA

Palveluja opiskelijoille

• – työkaluja ja tietoa liittyen opiskelijoiden mielenterveyteen

Väkivalta / seksuaalinen väkivalta

• – tukea kriiseihin tai muihin haastaviin tilanteisiin
• – naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta
• - väkivaltaa kokeneille miehille