100 vuotta liiketaloustieteiden ensimmäisten professorien työn käynnistymisestä
Kyösti Järvinen (1869–1957) oli perustamassa ja johti Liikemiesten Kauppaopistoa. Opistoon perustettiin ylioppilasluokka, josta muodostettiin vuonna 1911 Kauppakorkeakoulu, joka aloitti toimintansa tammikuussa 1911 Fabianinkadulla. Ensimmäiselle lukukaudelle ilmoittautui 42 opiskelijaa ja lisäksi 75 henkilöä ilmoittautui kuuntelemaan luentoja.
Järvinen toimi Helsingin kauppakorkeakoulun ensimmäisenä rehtorina vuoteen 1918 asti. Vuosina 1912–13 hän otti virkavapaata tehtävästä palatakseen tutkimustyöhön, tällä kertaa Kielin maailmantaloudelliseen tutkimuslaitokseen. Siellä hän myös väitteli vuonna 1921 valtiotieteen tohtoriksi Suomen ulkomaankaupan historiasta.
Kyösti Järvinen laati Kauppakorkeakoulun alkuperäisen opetussuunnitelman ja rahoitusohjelmat, määritteli toiminnan tavoitteet ja rekrytoi ensimmäiset opettajat. Hän asetti koululle kolme päätavoitetta. Ensimmäinen oli talousasiantuntijoiden kouluttaminen kaupan, teollisuuden, pankkialan sekä vakuutustoiminnan tarpeisiin. Toisena tavoitteena oli kouluttaa päteviä opettajia alemman tason opetustehtäviin ja kaupallisiin oppilaitoksiin. Kolmas pitkän tähtäimen tavoite oli perustaa korkealaatuinen kauppa- ja taloustieteiden oppilaitos. Ensimmäisten vuosien aikana Kyösti Järvinen pyrki rakentamaan koululle vakaan pohjan, mikä tarkoitti tiivistä yhteistyötä liike-elämän kanssa.
Valinnan paikka: professuuri vai valtiolliset tehtävät?
Kauppakorkeakoulun saadessa ensimmäisen professuurinsa vuonna 1921 Kyösti Järvinen nimitettiin kauppa- ja liikkeenhoito-opin professoriksi. Professoriksi nimittämisen aikaan hän toimi Keskuskauppakamarin yliasiamiehenä (toimitusjohtajana), joten professorin töihin hän pääsi tarttumaan vasta vuoden 1922 alussa. Järvisen professuuri on periytynyt nykyiseen organisaatiot ja johtaminen -oppiaineeseen.
Kyösti Järvisen toisen kauden Kauppakorkeakoulun professorina katkaisivat poliittiset tehtävät. Hän oli Kokoomuksen kansanedustaja 1924–30 ja kolmesti valtioneuvoston jäsen. J.E. Sunilan hallituksen valtiovarainministerinä 1931–32 hän koki läheltä sekä pulakauden selän taittumisen että kieltolain kaatumisen. Päivänpolitiikasta jäätyäänkin Järvinen edusti Suomea monissa kansainvälisissä talouskokouksissa – jopa niin, että Kauppakorkeakoulu vaati perustajaansa valitsemaan oppituolin eli professuurin ja valtiollisten tehtävien välillä. Hän valitsi professuurin ja jatkoi myös muun muassa oppikirjojen tekoa.
Toinen liiketaloustieteen professori nimitettiin professuuriin saman vuoden 1921 jouluna. Hän oli FT Ilmari Kaitila. Kaitilan oppiala oli liikelaskentaoppi eli kirjanpito ja bilanssioppi. Myös Kaitila aloitti toimessaan vuoden 1922 alussa.
Johtamisen laitos
Johtamisen laitos tarjoaa dynaamisen oppimis- ja tutkimusympäristön.
Lue lisää uutisia
Merkittävä lahjoitus tie- ja päällystetekniikan tutkimukseen ja koulutukseen
Alan yritykset ja yhdistykset lahjoittivat yli 400 000 euroa Insinööritieteiden korkeakoululle.
Muotoilu vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä – ihmislähtöinen tehdastyö keskiössä
Tehdastyö on murroksessa: uudet teknologiat ja tekoäly muuttavat työn sisältöä ja roolijakoja. Aalto-yliopiston muotoilun laitos tutkii muutosta HiFive-projektissa ihmiskeskeisestä näkökulmasta.
Kauppakorkeakoulun opiskelijat Kuura Koivisto, Rosa Pohjolainen ja Juulia Turkkila kuuluivat Suomen olympiajoukkueen urheilijoihin
“Suomella ja Aalto-yliopistolla oli jälleen hieno edustus viiden renkaan kisoissa”, sanoo työelämäprofessori Sami Itani.