���ʵ���

Maisterit ja diplomi-insinöörit eli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet pääsevät varsin hyvin työuransa alkuun, käy ilmi tuoreesta selvityksestä. Vuonna 2011 valmistuneista maistereista lähes kolme neljästä tekee mielestään koulutustaan vastaavaa työtä. Myös tutkintoihin ollaan pääosin tyytyväisiä, mutta yliopistoilta toivotaan silti lisää valmiuksia työelämään siirtymiseen.

Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto selvitti viime syksynä maisterin tutkinnon vuonna 2011 suorittaneiden työllistymistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 4 936 valmistunutta eli kolmasosa tutkinnon suorittaneista. Mukana kyselyssä olivat ensimmäistä kertaa kaikki Suomen yliopistot Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kyselyyn vastasi 4 739 henkilöä, joista Aalto-yliopistosta valmistuneita oli yhteensä 397 (Kauppakorkeakoulusta 95, tekniikan alan kouluista 261 ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta 41).

Valtaosa maistereista on löytänyt koulutustaan vastaavaa työtä

Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakouluista valmistuneet olivat erityisen tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuran kannalta. Kaikista kyselyyn vastanneista yli 90 prosenttia oli työssä, mutta heistä vain noin kolmasosa koki, että koulutus oli antanut riittävät valmiudet työelämään.

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuneista valtaosa koki, että heidän työnsä syksyllä 2016 vastasi vaativuudeltaan koulutustasoa. Työn ja koulutuksen vastaavuus oli näissä korkeakouluissamme seurannan mukaan alojensa parasta.

Tärkeimpänä työllistymiseen vaikuttavana asiana maisterit pitävät kykyä kertoa omasta osaamisestaan. Taitoa korostivat erityisesti vastaajat, joilla oli ollut työuran alussa useita työnantajia. Sen sijaan paljon työttömänä olleet vastaajat kokivat kontaktit ja suhdeverkoston tärkeimmäksi työllistymistä edistäväksi tekijäksi.

”Yliopistokoulutuksen tehtävä on kehittää kykyä soveltaa tieteellistä tietoa ja asiantuntijatyössä tarvittavaa osaamista eri tilanteissa. Meidän pitää varustaa valmistuvat niin, että he tunnistavat osaamisensa ja pystyvät rakentamaan työuraansa muuttuvassa maailmassa. Myös esimerkiksi harjoittelu ja muut opintojen aikaiset työelämäkontaktit ovat tärkeitä ja helpottavat siirtymistä työelämään”, sanoi uraohjauksen asiantuntija Eric Carver Helsingin yliopistosta.

Työllistymisen laadun arviointi osaksi yliopistojen rahoitusmallia

Valmistuneiden työllistymisen laatu vaikuttaa vuoden 2019 alusta alkaen korkeakoulujen rahoitukseen. Laadullisella työllistymisellä tarkoitetaan, että valmistuneet työllistyvät koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on esittänyt, että yliopistojen rahoitusmallissa olevaa työllisyysmittaria, työssä-työtön, muutettaisiin niin, että se huomioisi työllistymisen laadun ja koulutuksen antamat valmiudet. Työryhmän esityksen mukaan rahoituksen laskennassa hyödynnettäisiin korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakyselyitä, joita tehtäisiin vastedes joka vuosi.

Aarresaari-verkoston maisteriuraseurantaa on kerätty säännöllisesti vuodesta 2005 lähtien. Uusimman kyselyn tuloksia käsiteltiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 3.5. Työllisyyden laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä olivat keskustelemassa muiden muassa korkeasti koulutettujen keskusjärjestön Akavan, Suomen Yrittäjien, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) edustajat.