ʵ

Uutiset

Aalto-2-satelliitti saapui Kansainväliselle avaruusasemalle

Satelliitteja kuljettava Cygnus-avaruusrahtialus telakoitui asemalle klo 13.05.
Satelliitteja kuljettava Cygnus-avaruusrahtialus telakoitui asemalle klo 13.05. kuva: NASA/ESA

Tiistai-iltana Suomen aikaa Floridasta avaruuteen laukaistun Aalto-2:n matkan ensimmäinen etappi on turvallisesti takana. Kansainvälisen avaruusaseman robottikäsivarsi otti Aalto-2:a ja kymmeniä muita piensatelliitteja kuljettavan Cygnus-avaruusrahtialuksen kiinni klo 13.05 Suomen aikaa, minkä jälkeen se asennettiin aseman Unity-moduuliin kohti Maata osoittavaan telakointiporttiin klo 15.39 lauantaina 22. huhtikuuta.

Robottikäden ohjaimissa olivat NASA:n yhdysvaltalaisastronautti Peggy Whitson ja ESA:n ranskalaisastronautti Thomas Pesquet.

”Olen iloinen, että voin olla mukana telakoimassa Cygnus-rahtialusta Avaruusasemaan ja toivottaa tervetulleiksi QB50-satelliitteja. Ne lähetetään avaruuteen toukokuussa. Yksi niistä on Aalto-2 – ensimmäinen satelliitti Suomesta! Olen oikein iloinen siitä, että jälleen yhdestä Euroopan avaruusjärjestön jäsenmaasta tulee 'oikea avaruusvaltio’, tervehti Pesquet.

”Aalto-2 -satelliitti on nyt muutaman viikon avaruusasemalla ja odottaa lähtövuoroa. Piensatelliittien vapautus omille kiertoradoilleen tapahtuu näillä näkymin joko 8. tai 15. toukokuuta”, kertoo Aallon satelliittiprojekteja vetävä professori Jaan Praks.

Aalto-2 osallistuu muiden piensatelliittien kanssa kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Lähtövuoron koittaessa astronautit asentavat laukaisusovittimen robottikäteen, jonka avulla satelliitit irrotetaan turvallisesti omille kiertoradoilleen.

”Astronautit kuvaavat irrotusta, jolloin näemme Aalto-2-satelliitin vielä viimeisen kerran, ennen kuin jäämme odottamaan sen lähettämää signaalia”, Aalto-2 tiimin laatupäällikkö, nykyään Reaktor Space Labia vetävä Tuomas Tikka kertoo.

Aallon toinen nanosatelliitti, Aalto-1, laukaistaan Intiasta PSLV raketilla toukokuun viimeisellä viikolla.

Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
jaan.praks@aalto.fi
p. 050 420 5847

(spacecraft.aalto.fi)
(aalto1.fi)

Lue myös:
Aalto-2-satelliitti laukaistiin avaruuteen
 

**

QB50 project has received funding from TEKES and the European Union’s Seventh Framework Programme for Research and Technological Development under grant agreement no [284427]. This publication reflects the views only of the authors, and the European Union cannot be held responsible for any use which maybe made of the information contained therein.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Moderni rakennus, jossa värikäs laatoitettu julkisivu, jossa integroitu aurinkopaneeli. Taivas on kirkas ja vaaleansininen.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa

Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Joukko kerääntynyt moderniin rakennukseen isojen ikkunoiden ja puisten yksityiskohtien kanssa, seuraa puhujaa lavalla.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto ARTS viestii verkostolleen uudella uutiskirjeellä ja avaa keskustelua LinkedInissä

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on käynnistänyt uuden Friends of Aalto ARTS -uutiskirjeen sekä avannut oman LinkedIn-sivun.
Mies tummansinisessä paidassa ja mustissa housuissa nojaa ruskeaan kalliomuurin seinään takan lähellä, jossa on kynttilöitä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa

Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.