Aalto-2:n avaruusmatka päättyy – satelliitti tuhoutuu tähdenlentona ensi yönä
Aalto-yliopistossa rakennetun, ensimmäisenä avaruuteen lähetetyn suomalaissatelliitin, Aalto-2:n matka on päättymässä.
Huhtikuussa 2017 avaruuteen laukaistu ja saman vuoden toukokuussa Kansainväliseltä avaruusasemalta matkansa aloittanut Aalto-2 törmää maan ilmakehään keskiviikon ja torstain välisenä yönä, arviolta klo 0.51 Suomen aikaa.
Kaikki matalalla kiertoradalla olevat satelliitit putoavat vähitellen alaspäin kohti Maata. Mitä alemmaksi satelliitti tulee, sitä nopeammin se putoaa.
”Kun ratakorkeus on alle 200 kilometriä, kestää syöksyminen ilmakehään enää noin vuorokauden. Aalto-2:n kohdalla tämä rajapyykki oli tiistai-iltana”, kertoo professori Jaan Praks.
Vain kahden kilogramman painoinen Aalto-2 on niin pieni, että se tuhoutuu täysin syöksyessään suurella nopeudella ilmakehään. Paineaallon aiheuttama kuumennus höyrystää satelliitin, ja tuhoutuminen näkyy taivaalla tähdenlentona.
Eroon avaruusromusta
Vaikka Aalto-2 ei toiminut avaruudessa kaikilta osin suunnitellusti, ja yhteys satelliittiin menetettiin pian Kansainväliseltä avaruusasemalta vapauttamisen jälkeen, Praksin mukaan projekti opetti Aallon satelliittitiimille paljon.
Juhannusaattona 2017 avaruusmatkansa aloittanut Aalto-1 on sen sijaan toiminut suunnitelmien mukaan, ja kaikista sen tutkimuslaitteista on saatu kiinnostavaa dataa. Tällä hetkellä satelliittitiimi valmistautuu ottamaan käyttöön Ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun eli pitkän ja ohuen, satelliitin sisällä olevalta kelalta vapautettavan sähköjohtimen.
Kun johtimeen kytketään sähkövirta, se ikään kuin nappaa kiinni maapalloa ympäröiviin varattuihin hiukkasiin. Näin satelliitin vauhti hidastuu, ja se putoaa ilmakehään nopeammin. Jos kaikki toimii suunnitellusti, Aalto-1:n putoaminen kestää muutamia kuukausia, kun siihen ilman jarrua kuluisi pari vuotta.
”Tarkoituksena on vähentää avaruusromua eli tuoda jo missionsa päättäneet satelliitit hallitusti ja nopeasti pois kiertoradalta. Nykyisen avaruusbuumin aikana tämä on yhä tärkeämpää. Tulevaisuudessa jokainen satelliitti tulee todennäköisesti tarvitsemaan jarrulaitteen”, Jaan Praks sanoo.
Avaruusromun vähentäminen on keskeinen osa myös Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikköä, jossa Aalto-yliopisto on mukana yhdessä Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Turun yliopiston kanssa. Huippuyksikön ensimmäiseen, jo Aallossa rakenteilla olevaan FORESAIL-1-satelliittiin tuleekin samankaltainen plasmajarrulaitteisto kuin Aalto-1:ssä.
äپٴᲹ:
Professori Jaan Praks
Aalto-yliopisto
Puh. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi
Tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen
Ilmatieteen laitos
Puh. 029 539 4635
pekka.janhunen@fmi.fi
Lue lisää uutisia
Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla
BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin
Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026
Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.