Suomen tekoälykeskus FCAI on osaamiskeskittymä, jonka ovat käynnistäneet Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. FCAI:n tavoitteena on kehittää uudenlaista tekoälyä, joka voi toimia ihmisen kanssa monimutkaisessa ympäristössä ja auttaa uudistamaan suomalaista teollisuutta. FCAI on yksi Suomen Akatemian lippulaivoista.
Aalto-yliopisto mukaan ruotsalaiseen tekoälyn ja autonomisten järjestelmien WASP-tutkimusohjelmaan
Aalto-yliopisto aloittaa yhteistyön ruotsalaisten yliopistojen kanssa Wallenbergin tekoälyn, autonomisten järjestelmien ja ohjelmistojen tutkimusohjelmassa. Mukana on myös kymmeniä ruotsalaisyrityksiä.
Aalto-yliopisto aloittaa yhteistyön ruotsalaisten yliopistojen kanssa Wallenbergin tekoälyn, autonomisten järjestelmien ja ohjelmistojen tutkimusohjelmassa (WASP). Aalto pääsi mukaan ohjelmaan vahvan tekoäly- ja autonomisten järjestelmien osaamisen ansiosta. Aallolla on vuosikymmenten kokemus maailmanluokan tekoälytutkimuksesta. Nykyään Aalto koordinoi Suomen tekoälykeskus FCAI:ta, joka kerää yhteen suomalaisen tekoälytutkimuksen huiput. Mukana FCAI:ssa ovat myös Helsingin yliopisto ja VTT.
Vuonna 2015 käynnistetyn WASP-ohjelman tavoitteena on kouluttaa 600 tohtoria ja perustaa vähintään 80 tutkimusryhmää vuoteen 2030 mennessä. WASP-ohjelman ruotsalaiset kumppaniyliopistot ovat Chalmersin teknillinen yliopisto, Linköpingin yliopisto, Lundin yliopisto, Kuninkaallinen Teknillinen Korkeakoulu ja Uumajan yliopisto. Mukana on myös 40 ruotsalaisyritystä. Aallon lisäksi ohjelman kansainväliset yliopistokumppanit ovat Stanfordin yliopisto, NTU Singapore, UC Berkeley ja MIT.
WASP-ohjelmassa Aallon tohtorikoulutettavilla ja tutkijoilla on mahdollisuus osallistua yhteisiin tutkimusprojekteihin ruotsalaisten yliopistojen ja yritysten kanssa. Ensimmäinen Aallolle avoin tutkijatohtoriohjelma alkaa syksyllä 2021. Jatkossa yhteistyö voi käsittää myös tohtoriopiskelijavaihtoa ja tutkijavierailuja.
”Koska Ruotsi investoi ohjelman kautta laajasti tekoälyn, autonomisten järjestelmien ja ohjelmistojen tutkimukseen, on tärkeää tehdä yhteistyötä johtavien yliopistojen kanssa. Pohjoismaissa Aalto-yliopisto on yksi merkittävimmistä toimijoista. Odotamme innolla läheistä yhteistyötä Suomen ja Ruotsin huippututkimuksen välillä”, sanoo WASP:n johtaja Anders Ynnerman.
Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä näkee yhteistyön erinomaisena mahdollisuutena syventää vuorovaikutusta ruotsalaisten yliopistojen kanssa.
”Tämä on uudenlainen kiinnostava avaus yhteistyössämme Ruotsin yliopistojen kanssa. Sekä Ruotsissa että Suomessa on paljon tekoälyn ja autonomisten järjestelmien asiantuntemusta. Yhteisillä ponnisteluilla pystymme vahvistamaan tutkimuskärkiämme, luomaan uusia innovaatioita ja tekemään alueestamme globaalisti vahvemman toimijan. Toivomme, että WASP-yhteistyömallia voidaan laajentaa tulevaisuudessa myös muille tutkimusaloille”, Niemelä sanoo.
Wallenbergin tekoälyn, autonomisten järjestelmien ja ohjelmistojen tutkimusohjelma (WASP) on Ruotsin kaikkien aikojen suurin yksityinen tutkimushanke. Sen tavoitteena on nostaa Ruotsi kansainvälisesti alan eturintamaan. Knut ja Alice Wallenbergin säätiö on sitoutunut rahoittamaan ohjelmaa 4,2 miljardilla kruunulla vuosina 2015-2029. Yhdessä mukana olevien yliopistojen ja ruotsalaisten teollisuusryhmien rahoituksen kanssa hankkeen arvo on yhteensä 5,5 miljardia kruunua.
äپٴDz:
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus
Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.