Aalto-yliopisto selvitti, mitä kansanedustajat ajattelevat Suomen kyberturvallisuudesta
Kyberturvallisuus on erottamaton osa tämän päivän suomalaista yhteiskuntaa, kansalaisten arkea ja liiketoimintaa. Koska kyberturvallisuuden käsite on itsessään edelleen epäselvä, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden asiantuntijat selvittivät ensi kertaa, mitä kansanedustajat ajattelevat aiheesta.
Kyselyssä painottuivat Suomen kyberturvallisuusstrategiassa esitetyt kymmenen strategista linjausta. Suomen kyberturvallisuusstrategian visio ”vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa” on vaativa myös kansanedustajien mielestä. Vastausten perusteella kansanedustajat eivät koe Suomen saavuttaneen kyberturvallisuuden maailmanlaajuista edelläkävijyyttä.
– Kyberturvallisuusstrategian ilmestymisen jälkeen vuonna 2013 Suomessa on tehty hyviä ja tarpeellisia toimenpiteitä kyberturvallisuuden kehittämiseksi. Yleistä varautumista kyberuhkia vastaan on parannettu eri sektoreilla, ja Suomeen on muun muassa perustettu Kyberturvallisuuskeskus, Poliisille oma kyberrikostorjuntakeskus ja alan yritykset ovat perustaneet oman yhteistyöverkostonsa. Tulevaisuudessa resurssit ja toimenpiteet tulee suhteuttaa asetettuun visioon ja tavoitteisiin, Aalto-yliopiston professori Jarno Limnéll toteaa.
Kansanedustajat näkevät kyberturvallisuusalan merkittävänä liiketoiminnallisena mahdollisuutena suomalaisille yrityksille. Alan globaalin markkinoiden arvioidaankin olevan lähivuosina voimakkaassa kasvussa.
– Suomella on hyödynnettävissä vahva kansainvälinen luottamuspääoma, sillä luottamus on turvallisuusalalla ehdottomasti avainroolissa. Luottamus vaikuttaa siihen, mitä palveluita ja ratkaisuja tulevaisuudessa tullaan käyttämään, Limnéll jatkaa.
Kansalaisten tietoisuuden tasossa parannettavaa
Kyselyn mukaan arvio yleisestä kyberturvallisuuden tietoisuuden tasosta suomalaisessa yhteiskunnassa on suhteellisen heikko. Kansanedustajien mukaan yleisessä tietoisuudessa on vielä paljon parannettavaa, ja sen lisäämisen tuleekin olla yksi suomalaisen yhteiskunnan kyberturvallisuuden painopistealueita lähivuosina.
– Digitaalisen turvallisuuden kehittämisessä on kyse hitaasti muuttuvasta kulttuurista ja sen luomisesta, jotta turvallisuus tulee osaksi välttämätöntä kansalaistaitoamme, Limnéll muistuttaa.
Kyberturvallisuuskyselyn tulokset luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa
äپٴᲹ:
Professori Jarno Limnéll
p. 040 527 6173
jarno.limnell@aalto.fi
Twitter: @JarnoLim
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.