Alueellinen viherkerroin tarjoaa kaupungeille työkalun ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
Uusi alueellinen viherkerroin on nyt avoimesti kuntien, tutkijoiden ja käytännön suunnittelijoiden hyödynnettävissä. Menetelmä tuo ensimmäistä kertaa näkyväksi kaupunkiluonnon monimuotoisuuden, ilmastohyödyt ja hyvinvointivaikutukset yhdellä työkalulla.
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Elisa Lähde kertoo, ettämenetelmäntavoitteena on vahvistaa näkemystä kaupungeista elävinä ekosysteemeinä ja tuoda viherrakenteen ekologinen tila osaksi suunnittelua.
Viherkerroin syntyi laajan ARVO-yhteistyöhankkeen lopputuloksena. Hanke on yksi Suomen laajimmista maisema-arkkitehtuurin ja kaupunkiluonnon tutkimushankkeista. Sen keskeiset teemat ovat olleet ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luontokadon pysäyttäminen kaupungeissa.
Hanke on toteutettu yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien Aalto-yliopiston ja Green Building Council Finlandin kanssa. Menetelmiä on pilotoitu yhteensä 12 kaupungissa ja yhteistyössä on ollut mukana yli 130 asiantuntijaa.
Suositukset kunnille viherrakenteen vahvistamiseksi
ARVO-hankkeen päätösseminaarissa julkaistiin myös 10 suositusta viherrakenteen vahvistamiseksi. Ne sisältävät viisi suositusta maankäytön suunnittelun johdolle ja viisi kuntapäättäjille.
Suositukset painottavat, että viherrakenne tulee huomioida jo suunnittelun alkuvaiheessa, osaamiseen ja resursseihin tulee panostaa ja viherrakenne on sisällytettävä strategioihin ja päätöksenteon vaikutusarviointeihin.
ARVO-hankkeessa toteutetut kaupunkien pilotit osoittavat, että viherkertoimen käyttö syventää eri toimialojen välistä yhteistyötä ja tarjoaa konkreettisia työkaluja kaupunkiluonnon tilan arviointiin. Menetelmää pidetään hyödyllisenä sekä suunnittelun ohjaamisessa että eri vaihtoehtojen vertailussa. Samalla on tuotu esiin tarve riittävälle resursoinnille ja osaamiselle.
Kaupunkien viherrakenteen päätöksentekoa ja johtamista koskevat suositukset sekä Alueellinen viherkerroin 2025 -menetelmä on kehitetty erityisesti kasvaville kunnille, joiden maankäytön suunnittelussa on painetta kohdistaa rakentamista lähiviheralueille tai muille luonnon alueille. Suosituksia voidaan soveltaa viherrakenteen vahvistamiseen myös muissa kunnissa.
Kehitystyö menetelmän jalkauttamiseksi käytäntöön jatkuu kaupunkien ja tutkimuksen yhteistyönä.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹:
Lue lisää uutisia
Tieteen äänen on pakko kuulua yhteiskunnassa – mutta miten?
Luottamus tieteeseen on laskenut Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
Tutustu startuppiimme: Proteins.1 tähtää läpimurtoon sairauksien varhaisessa tunnistamisessa
Biotekniikka-startup Proteins.1 kehittää teknologiaa, joka voi mahdollistaa sairauksien, kuten syövän, tunnistamisen kuukausia tai jopa vuosia nykyistä aiemmin. Ratkaisuna on yksittäisten proteiinien havaitseminen verinäytteestä.
Liikkuvat työkoneet sähköistyvät vauhdilla – uusi tutkimusympäristö tukee teollisuuden tuotekehitystä
Liikkuvien työkoneiden kehitys- ja testauslaitteisto LEMMI tukee alan sähköistymistä ja vahvistaa tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyötä.