ʵ

Uutiset

Atomitason näkymä suprajohtavuuteen viitoittaa tietä uusille kvanttimateriaaleille

Aalto-yliopiston ja Yhdysvalloissa sijaitsevan Oak Ridge National Laboratoryn tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jolla voidaan ensimmäistä kertaa mitata kvanttihiukkausten tiloja suprajohtimissa yksittäisten atomien tasolla. Näiden tilojen mittaaminen on tärkeä askel kohti epätavallisten suprajohtimien parempaa ymmärtämistä. Löytö voi helpottaa kvanttitietokoneiden kehittämistyötä ja kenties jopa mahdollistaa huoneenlämmössä toimivan suprajohtimen.
Professor Jose Lado, facing the camera, sitting on wooden steps.
Professori Jose Lado. Valokuva: Aalto-yliopisto/Evelin Kask.

Suprajohtimet ovat materiaaleja, joilla ei ole mitään sähkövastusta. Ne ovat keskeisiä materiaaleja esimerkiksi kvanttitietokoneissa ja lääketieteessä, mutta niiden käyttö on haastavaa. Suprajohtimet vaativat yleensä äärimmäisiä olosuhteita, esimerkiksi erittäin kylmän lämpötilan. Ilmiön aiheuttavat ns. Cooperin parit, eli tietyllä tavalla pariutuvat elektronit. Tähän asti Cooperin pareja on mitattu vain epäsuorasti, mutta Aallon ja Oak Ridge National Laboratoryn tutkijat ovat nyt havainneet niitä yksittäisten atomien tasolla.

Oak Ridgen tutkijat Wonhee Ko ja Petro Maksymovych käyttivät perustanaan Aallon fysiikan professori Jose Ladon teoriaa. Kvanttimekaniikassa elektronit voivat ”tunneloitua” järjestelmästä toiseen tavalla, jota klassisen fysiikan mallit eivät pysty selittämään. Jos esimerkiksi elektroni muodostaa parin toisen elektronin kanssa juuri siinä kohdassa, jossa suprajohdin ja jokin metalli kohtaavat, ne voivat muodostaa Cooperin parin, joka siirtyy suprajohtimeen ja samalla kimmottaa toisenlaisen hiukkasen takaisin metalliin. Tätä prosessia kutsutaan Andrejevin heijastukseksi. Tutkijat etsivät näitä heijastuksia löytääkseen Cooperin pareja niiden kautta. Cooperin parien kokeellinen havaitseminen atomitasolla antaa tutkijoiden nähdä miten parien aaltofunktiot uudelleenrakentuvat atomitasolla ja miten ne reagoivat epäpuhtauksiin ja muihin esteisiin.

Tutkijat mittasivat atomisen terävän metallikärjen ja suprajohtimen välisen sähkövirran, sekä sen, miten riippuvainen virta oli kärjen ja johtimen etäisyydestä. Näin he säilyttivät atomitason kuvantamisresoluution ja pystyivät silti havaitsemaan suprajohtimeen takaisin kimpoavan Andrejev-heijastuksen määrän. Professori Ladon teoreettinen malli ennusti kokeen tuloksen täysin.

“Tämä tekniikka antaa meille erittäin tärkeän uuden tavan ymmärtää epätavallisten suprajohtimien sisäistä kvanttirakennetta. Se voi auttaa meitä monissa kvanttimateriaaleihin liittyvissä avoimissa kysymyksissä”, Lado sanoo. Epätavalliset suprajohtimet ovat mahdollisia kvanttitietokoneiden rakennuspalasia, ja voivat mahdollistaa huoneenlämmössä tapahtuvan suprajohtamisen. Huoneenlämpöinen suprajohdin olisi merkittävä läpimurto, sillä sen myötä johtimien käyttö helpottuisi ja kustannukset laskisivat huomattavasti.

Cooperin pareilla on uniikkeja sisäisiä rakenteita, jotka ovat tähän asti olleet haastavia ymmärtää. Löydön myötä tutkijat voivat nyt tarkastella Cooperin pareja suoraan ja suuremmassa mittakaavassa kuin ennen. Se on tärkeä askel kohti uusia kvanttiteknologioita.

Linkki julkaisuun:

Noncontact Andreev Reflection as a Direct Probe of Superconductivity on the Atomic Scale

äپٴᲹ:

Jose Lado
Professori
+358503133730
jose.lado@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.