ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Aurinkomyrskyjen vaikutukset näkyvät maassa

Vieraileva professori Eija Tanskanen päätyi tutkijaksi, kun ei saanut kysymyksiinsä riittäviä vastauksia.
eija_tanskanen_photo_by_lasse_lecklin_www_fi.jpg

Aalto-yliopiston radiotieteen- ja tekniikan laitoksella vierailevana professorina aloittanut Eija Tanskanen vetää Suomen Akatemian ReSoLVE-huippuyksikköön kuuluvaa MAGNETIC tiimiä. Tiimi tutkii Auringossa tapahtuvia myrskyjä ja niiden magneettisia vaikutuksia Maassa.

– ReSoLVE keskittyy Auringon pitkäaikaisen toiminnan vaikutuksiin. Tutkimme erityisesti, miten aurinkomyrskyt ovat vaihdelleet menneisyydessä ja miten ne vaihtelisivat tulevaisuudessa. Tämä on tärkeää tietoa, sillä aurinkomyrskyistä aiheutuva hiukkaspurkaus näkyy magneettisina häiriöinä satelliittien toiminnassa, avaruusasemalla sekä maan päällä sähköverkoissa ja maakaasuputkissa, Tanskanen toteaa.

Aurinkomyrskyistä aiheutuneet muuntajahäiriöt ja niistä seuraavat sähkökatkot eivät ole yleistyneet, mutta niitä on havaittu ja erityisesti lentoliikenteessä säteilyvaikutukset tiedetään napalennoilla. Lentojen uudelleen reitittäminen aurinkomyrskyjen vaikutusten johdosta on jo rutiininomaista. Suomessa aurinkomyrskyistä on tehty kansallinen riskiarvio. Onko magneettisten häiriöiden uhkaa syytä pelätä?

– Pelkääminen on turhaa, mutta varautua kannattaa. Olemme menossa kohti heikommin tunnettuja Auringon aktiivisuuden aikoja. Tutkimustyömme on osoittanut, että Auringon aktiivisuus ei ole arvioitavissa pelkästään auringonpilkkujen lukumäärän perusteella.

Uteliaisuus vei tutkijaksi

Tanskanen päätyi tutkijaksi, kun ei saanut kysymyksiinsä riittäviä vastauksia.

– Uteliaisuus on vienyt minua aina eteenpäin. Tunne on edelleen sama, mitä alkuaikoina. Tuntuu että avoimia kiinnostavia kysymyksiä löytyy aina lisää, hän naurahtaa.

Tutkijan työn yhtenä motivaatiotekijänä hän pitää kansainvälistä keskustelua ja yhteistyötä. Ilmatieteen laitokselta vierailevaksi professoriksi Aaltoon siirtynyt Tanskanen on hankkinut kokemusta muun muassa NASA:n Goddardin avaruustutkimuskeskuksesta kolmen vuoden ajan sekä Bergenin yliopistosta, jossa tutki ja opetti lähes kuuden vuoden ajan.

– Suomessa tehdään loistavaa avaruusfysiikkaa, mutta silti pidän ulkomaan komennuksilla saamaani kokemusta erittäin tärkeänä. Käyn edelleen aktiivisesti opettamassa erilaisilla kesä- ja talvikursseilla, muun muassa Huippuvuorilla kerran vuodessa.

Tanskasella on myös opettajankoulutus ja hän pitää opetusta tärkeänä osana alan kehitykselle. Hän peräänkuuluttaa uusia opetusmenetelmiä ja uudenlaisia kursseja myös avaruusfysiikan alalla.

– Uskon, että Aalto on hyvä paikka uusille tutkimuksen ja opetuksen avauksille.

Mitä neuvoja antaisit tuleville opiskelijoille?

– Sanoisin, että yrittämättä ei opi. Kannatan myös avoimuutta uusille tutkimussuunnille ja korostan vielä kerran kansainvälisen kokemuksen ja yhteistyön merkitystä.

Kuva: Lasse Lecklin

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Moderni rakennus, jossa värikäs laatoitettu julkisivu, jossa integroitu aurinkopaneeli. Taivas on kirkas ja vaaleansininen.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa

Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Joukko kerääntynyt moderniin rakennukseen isojen ikkunoiden ja puisten yksityiskohtien kanssa, seuraa puhujaa lavalla.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto ARTS viestii verkostolleen uudella uutiskirjeellä ja avaa keskustelua LinkedInissä

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on käynnistänyt uuden Friends of Aalto ARTS -uutiskirjeen sekä avannut oman LinkedIn-sivun.
Mies tummansinisessä paidassa ja mustissa housuissa nojaa ruskeaan kalliomuurin seinään takan lähellä, jossa on kynttilöitä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa

Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.