���ʵ���

Kaikkien vuoden 2020 jälkeen rakennettavien rakennusten tulee EU-direktiivien mukaan olla lähes nollaenergiarakennuksia. Kuntien pitää aloittaa niiden rakentaminen jo vuoden 2018 jälkeen.

DI Mikko Kantola selvitti väitöstyössään, mitä riskejä uuden teknologian nopeaan ja laajamittaiseen käyttöönottoon liittyy ja miten riskeihin voidaan varautua.

Väitöstyöhön kuului muun muassa kaksi työpajaa, joihin osallistui nollaenergiarakentamisen tai sen osa-alueiden asiantuntijoita. Heidän suurimpana huolenaan on tietotaidon puute. Osaamista pitäisi heidän mukaansa kasvattaa kaikilla rakennusteollisuuden aloilla ja ammateissa.

Osaratkaisuksi väitös nostaa koulutuksen lisäämisen.

- Suunnittelijoille pitäisi lisäkoulutuksen päätteeksi järjestää pätevyystesti. Tällaisia pätevyyskursseja ja kokeita on suunnittelijoille jo muiltakin erikoisosaamisen alueilta, Kantola sanoo.

Asiantuntija avuksi

Yhtenä ratkaisuna väitöstyö esittelee laadun kehittämisen "ToVa eli toiminnan varmistus -konsultin” avulla. Väitöstyössä ehdotettu ToVa-konsultin toimenkuva on nykyistä laajempi. Konsultti auttaisi osapuolia projektin kaikissa vaiheissa lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvissä asioissa.

- Konsultti auttaa tilaajaa valitsemaan sopivimmat suunnittelijat, toimittajat ja hankemuodon. Hän tarkastaa suunnitelmat ja antaa ideoita lähes nollaenergiarakentamisen näkökulmasta, Kantola sanoo.

Konsultin tehtäviin kuuluu myös taloteknisten ja arkkitehtisuunnitelmien yhteensopivuuden tarkistaminen.

Kun rakennus on valmis, konsultti säätää taloteknisiä laitteita 18 kuukauden jakson ajan käyttöönotosta lähtien. Samalla hän opastaa huoltohenkilökuntaa huoltamaan ja säätämään tekniikkaa.

Kantolan mukaan ToVa-konsultin käyttö olisi hyvä saada pakolliseksi lähes nollaenergiarakennuskohteissa. Siten vältettäisiin rakennusvirheitä ja saataisiin energiatehokkuus korkealle tasolle. Nykyisin ToVa-konsulttien työ keskittyy talotekniikan säätämiseen. Jo se pelkästään auttaa parantamaan energiatehokkuutta niin paljon, että satsaus maksaa itsensä takaisin keskimäärin viidessä vuodessa.

Väitöstyö ei käsittele sitä, mistä uudenlaisia ToVA-konsultteja löytyy tai miten heitä tulisi kouluttaa.

Uusia hankemuotoja

Lähes nollaenergiatalojen rakentamiseen liittyviä riskejä voidaan vähentää ja osaamispuutteita paikata valitsemalla yhteistyöhön perustuvia hankemuotoja. Väitöstutkimuksessa nousivat esiin varsinkin kaksi hankemuotoa, allianssimalli (Integrated Project Delivery) ja projektinjohtourakointi (CM At-Risk).

Nämä hankemallit ovat Suomessa melko tuntemattomia. Esimerkiksi allianssimallia käyttäen on viety läpi vain muutama rakennushanke. Kantolan mukaan allianssimalli vaatii täydellistä ajattelun muuttamista vastakkainasettelusta yhteistyöhön.

Allianssimallissa tilaaja määrittelee hankkeen kokonaiskustannuksen. Tämän budjetin mukaisesti suunnittelija ja rakennuttaja tarjoavat yhteisen suunnitelman. Allianssimaliin liittyy kiinteästi bonusperusteinen maksumekanismi, jonka mukaan kaikki osapuolet joko voittavat tai tekevät tappiota riippuen siitä, alittuuko vai ylittyykö tavoitehinta.

- Edut ovat epätavallisissa kohteissa selkeitä. Tilaajaa kuunnellaan entistä tarkemmin. Yhdessä miettimällä ehkäistään virheitä, ja rakennuksista saadaan muokattua entistä toimivampia ja edullisempia jo ennen toteuttajan valintaa.

Kun toteuttaja on valittu, tilaaja, rakennuttaja ja suunnittelija muodostavat kolmikannan, joka vie hanketta eteenpäin.

�۳�ٱ𾱲��ٲ�öllä pystytään paikkaamaan osaamisvajetta ja synnyttämään uusia ideoita, jotka säästävät investointi- ja käyttökustannuksissa. Innovatiivisuuteen kannustetaan bonusperusteisella maksumekanismilla ja erimielisyydet ratkaistaan joustavasti ja nopeasti tekemällä kompromisseja ja sopimalla. Mahdollisuudesta asioiden riitauttamiseen on lähtökohtaisesti luovuttu.

Myös projektinjohtourakoinnissa pyritään yhteistyöhön. Siihen voidaan liittää allianssisopimuksen mukaisia työkaluja, jolloin päästään lähelle allianssimallia.

Yhtenä vaihtoehtona on elinkaarimalli, jota esimerkiksi kunnat ovat jonkin verran käyttäneet rakennushankkeissaan. Siinä rakentaja ottaa vastuun rakennuksen kunnossapitämisestä 25 vuoden ajaksi. Tämä voi tarjota osaltaan ratkaisun homekouluongelmaan.

DI Mikko Kantola väittelee 2.10.2015 klo 12 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, rakennustekniikan laitoksella, Sali R1, Rakentajanaukio 4, 02150, Espoo. Aiheena on tuotannon hallinta ja toiminnan varmistaminen lähes nollaenergiarakennusprojekteissa. Väitöskirjan nimi on Managing the delivery and commissioning of nearly zero-energy building projects. Väitöskirjan ala on rakennustekniikka, rakentamistalous.

Vastaväittäjä: Professori Targo Kalamees, Tallinn University of Technology, Viro

Valvoja: Professori Jari Puttonen, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, rakennustekniikan laitos

Väitöskirjan verkko-osoite:

Väittelijän yhteystiedot:      

Mikko Kantola, puh. 040 768 4173,