ʵ

Uutiset

Entä jos tutkimuslaitteiden valmistus tuotaisiin kaikkien ulottuville?

Tutkimuslaitteiden avoin suunnittelu ja valmistus voisi säästää jopa 90 prosenttia tutkimuskustannuksista, tuore tutkimus osoittaa.
A 3D printed chemical mixer (credit: Karankumar C. Dhankani, Joshua M. Pearce)
3D-tulostettu sekoitin. Kuva: Karankumar C. Dhankani, Joshua M. Pearce

Avoimet ohjelmistot ovat tiedemaailmassa arkea, mutta tutkimusta varten tarvittavat laitteet nielevät yhä suuren siivun hankkeille myönnetystä rahoituksesta. Nyt maailmalla yleistyykin vauhdilla avoimen suunnittelun liike (FOSH), jossa myös laitteiden tiedot kuten suunnittelu, kaaviot ja osaluettelot avataan ilmaiseksi kaikkien ulottuville.

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Ismo Heikkinen, professorit Hele Savin, Jukka Seppälä, Jouni Partanen ja Matti Kaivola sekä Fulbright Finlandin vieraileva professori Joshua Pearce Michiganin teknillisestä yliopistosta selvittivät, millaisia säästöjä laitteiden valmistuksen avaaminen voisi tutkimusorganisaatioille merkitä.

Tarkastelukohteeksi otettiin Aalto-yliopisto ja Suomi – hyvästä syystä.

”Suomella on ylivoimainen koulutusjärjestelmä, joka painottaa tiettyjä tutkimuksen erityisaloja. Lisäksi maa on mittakaavaltaan helposti lähestyttävissä. Avointen laitteistojen suunnittelun strategista tukea koskeva lähestymistapa on kuitenkin sovellettavissa mihin tahansa maahan”, Joshua Pearce sanoo.

Tutkijoiden mukaan Suomen tutkimusrahoittajien olisi mahdollista säästää vuosittain miljoonia euroja, jos kaikkien yli 10 000 euron arvoisten tutkimuslaitteiden hankinnoissa sovellettaisiin avoimen suunnittelun ideaa. Tiedot tarvittavista laitteista voidaan syöttää 3D-tulostimiin, joilla tehtävä valmistus on helppoa ja kustannustehokasta – alkuinvestoinnin jälkeen valmistus maksaa vain tulostettavien raaka-aineiden verran.

Erityisen suuri säästöpotentiaali on kalliissa laitteissa, kuten elektronimikroskoopeissa ja ohutkalvojen valmistukseen tarvittavissa ALD-laitteissa, joissa yksittäisen hankinnan arvo voi olla jopa yli miljoona euroa.

Tutkijaryhmän mukaan valtaosa tuotannosta voitaisiin tehdä Suomessa, mikä myös nopeuttaisi tuotantoa ja parantaisi saatavuutta.

”Laitteisiin varatusta rahoituksesta voitaisiin ensimmäisenä vuonna käyttää osa avointen laitteiden suunnitteluun. Seuraavana vuonna olisikin sitten mahdollista yhden laitteen ostamisen sijaan valmistaa kymmenen laitetta, mikä auttaisi tutkijoita etenemään nopeammin”, Pearce sanoo.

Avoimiin laitteisiin keskittynyt tiedejulkaisu HardwareX julkaisi äskettäin jo sadannen laitemallin yksityiskohtaiset tiedot. Pearcen mukaan tutkijat ovat laskeneet, että avoimilla laitteilla voidaan yleisesti säästää jopa 90 prosenttia verrattuna siihen, että laitteet ostettaisiin perinteisiltä markkinoilta.

”Olemme omassa laboratoriossani säästäneet helposti satoja tuhansia euroja. Suoraan sanottuna suljettujen laitteiden ostaminen on rahanhukkaa, jos avoin laite on saatavilla.”

Tutkimukseen osallistuivat kaikki Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulut: Sähkötekniikan korkeakoulu, Insinööritieteiden korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu ja Kemian tekniikan korkeakoulu.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.