Etätyöskentelyyn siirtyminen erityisesti julkisella sektorilla sujunut pääsääntöisesti hyvin
Etätyöhön siirtyminen on herättänyt suomalaisissa työntekijöissä monenlaisia tuntemuksia. Erityisesti julkissektorilla suurin osa työntekijöistä on siirtynyt etätyöskentelyyn hyvin ja he kokevat olevansa tehokkaita, tuloksellisia ja tuottavia. Samaan aikaan osa työntekijöistä kuitenkin kokee etätyöskentelyn monin tavoin hankalana, tehottomana ja sosiaalisesti eristävänä.
Tiedot selviävät kansallisesta etätyökyselystä, joka toteutettiin osana Fast Expert Teams -verkoston etätyölaboratorio-tiimiä. Fast Expert Teams on koronakriisin aikana luotu monialainen asiantuntijaverkosto, jonka ideana on tuoda nopeasti yhteen eri alojen asiantuntijoita ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia digitaalisesti. LUT-yliopiston professori Kirsimarja Blomqvist toimii verkoston kokoonkutsujana ja johtajana.
Suomalaisten työntekijöiden kokemuksia etätyöhön siirtymisestä tutkittiin sähköisen kyselyn avulla. Siihen vastasi yhteensä 5450 henkilöä, joista 3155 henkilöä edusti julkista sektoria. Vastaajien keski-ikä oli 45 vuotta ja 68% heistä oli naisia. Noin 40% vastaajista oli alle 18-vuotiaita lapsia kotona. Kysely toteutettiin 26.3.-15.4. välisenä aikana.
Lähes jokainen vastaaja siirtyi etätöihin
Kyselyn vastanneista henkilöistä 97% oli siirtynyt etätöihin tai lisännyt etätyötä. Ennen koronakriisiä vastaajista noin 70% ei ollut työskennellyt lainkaan etätöissä tai korkeintaan yhden päivän viikossa.
Valtaosa vastaajista siirtyi kivuitta etätöihin. Vastaajista 65% oli kaiken kaikkiaan tyytyväisiä etätyöhön, 54% omaan tuottavuuteensa ja 42% työn ja oman henkilökohtaisen elämänsä tasapainoon. 66% mielestä etätyössä oli vähemmän keskeytyksiä ja häiriöitä kuin työpaikalla. 72% vastaajista koki voivansa keskittyä työhönsä yhtä hyvin tai paremmin kuin työpaikalla.
Työhuone tai oma työpiste helpotti selvästi keskittymistä työntekoon.
Etätyöntekijät kaipasivat työkavereita
Osa työntekijöistä koki etätyöskentelyn monin tavoin hankalana, tehottomana ja sosiaalisesti eristävänä. Kokemukseen vaikuttivat muun muassa kotona työn tekemiseen vaikuttavat tekijät ja muista ihmisistä riippuva työn luonne.
Etätyöntekijät myös kaipasivat työkavereita. Vastaajista 74% koki kielteisenä erillään olon työkavereista. Yli puolet vastaajista (54%) koki olevansa eristäytyneitä ja he kaipasivat työkavereita (56%).
Etätyö yleistyy jatkossa
Fast Expert Teams -verkoston tutkijat uskovat, että etätyö yleistyy työpaikoilla koronakriisin jälkeen. Siksi on tärkeää, että työpaikoilla kehitetään etätyöolosuhteita ja koulutetaan työntekijöitä siihen, kuinka teknologiaa voi hyödyntää erilaisiin työtehtäviin tarkoituksenmukaisella tavalla.
Jatkossa tutkimuksessa tullaan tarkastelemaan erityisesti työntekijöitä, joilla oli vain vähän aiempaa kokemusta etätyöstä sekä työntekijöitä, jotka tekevät etänä vaativaa tiimityötä.
Vastauksia toivotaan laajasti eri työntekijäsektoreilta kaikilta sellaisilta työntekijöiltä, jotka ovat tehneet tai tekevät etätyötä koronakriisin aikana. Kysely on avoinna 22.5.2020 asti ja siihen voi vastata sekä suomeksi että englanniksi.
Fast Expert Teams -verkostoon kuuluu asiantuntijoita LUT-yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Tampereen yliopistosta, °Õ²âö³Ù±ð°ù±¹±ð²â²õlaitokselta, Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä, Sitra Labista, Tiedeakatemiasta, Goforesta, Howspacesta, Humap Consulting Oy:sta, Skillhivesta, Solvedista, Hämeen liitosta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Kirsimarja Blomqvist, tietojohtamisen professori, LUT-yliopisto kirsimarja.blomqvist@lut.fi, p. 040 755 1693
Annina Ropponen, vanhempi tutkija, °Õ²âö³Ù±ð°ù±¹±ð²â²õlaitos annina.ropponen@ttl.fi, p. 043 825 1392
Matti Vartiainen, työ- ja organisaatiopsykologian professori, Aalto-yliopisto matti.vartiainen@aalto.fi, p. 050 555 3380
Anu Sivunen, viestinnän professori, Jyväskylän yliopisto, anu.e.sivunen@jyu.fi, p. 040 735 427
Ward van Zoonen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, ward.w.vanzoonen@jyu.fi
Thomas Olsson, tietotekniikan apulaisprofessori, Tampereen yliopisto thomas.olsson@tuni.fi, p. 040 849 0819
Kaisa Henttonen, dosentti, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto kaisa.henttonen@uef.fi, p. 050 4352664
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus
Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.