Samuel Kaskelta kysytään usein, mikä on hänen johtamansa ELLIS-tekoälyinstituutin unique selling point, ainutlaatuinen myyntivaltti.
Vastaus ei ehkä ole niin jännittävä, kuin kysyjä odottaa.
”Perustutkimus”, Kaski sanoo.
”Yhteen sovellusalaan keskittyminen olisi lyhytnäköistä, sillä tekoälyn kehityksessä kenelläkään ei ole kristallipalloa. Meidän pitää saada aikaan asioita, joihin muut eivät pysty tai osaa edes ajatella, se on se imperatiivi. Jos onnistumme, siitä voi syntyä mullistuksia. Ja jos mullistusta ei tule, meillä on osaavia ihmisiä tarttumassa seuraaviin mahdollisuuksiin. Perustutkimus on vähän kuin sijoittaisi indeksiin: kun sitä tekee riittävästi, ajan kanssa tulee hyviä tuloksia.”
Suomen ELLIS-instituutti on eurooppalaisen tekoälyn huippututkimuksen verkoston () uusin laajennus. Se aloitti toimintansa tänä vuonna, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen ja AMD Silo AI:n toimitusjohtajan Peter Sarlinin Foundation PS-säätiön lahjoituksen tukemana.
Mukana instituutissa ovat kaikki suomalaisyliopistot, ja se tekee tiivistä yhteistyötä yritysten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.
Ja toki instituutilla on perustutkimuksessakin painopisteensä, Kaski lisää.
”Keskitymme tekoälyn sovellettavuuden perustutkimukseen. Miten huolehdimme siitä, että koneoppimisalgoritmit ovat mahdollisimman sovellettavia?”
Samaa haastetta ratkotaan myös Kasken vetämässä tutkimushankkeessa, jolle Euroopan tutkimusneuvosto myönsi tänä vuonna äärimmäisen kilpaillun, edistyneille tutkijoille tarkoitetun ERC Advanced Grant -rahoituksen. Tavoitteena on kehittää uudenlaista koneoppimista, jota voidaan soveltaa laajasti eri aloilla – ja jossa ihmiset ja tekoäly ratkovat ongelmia yhdessä.
Moni suosittu tekoälytyökalu nimittäin toimii kunnolla vain silloin, kun sitä käytetään ympäristössä, joka vastaa tekoälyalgoritmin koulutusaineistoa riittävän hyvin.
Siksi nykyiset tekoälytyökalut eivät riitä tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jossa kehitetään jotain täysin uutta ja mennään siksi väistämättä olemassa olevan datan ulkopuolelle.
Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä toistuu usein sama kaava: suunnittele, toteuta, testaa ja opi.
”Jos sykliä pystytään parantamaan soveltamiskykyisen tekoälyn avulla joko automaattiseksi tai niin, että tekoäly ja asiantuntijat tekevät töitä yhdessä, sillä voi olla aivan valtavia vaikutuksia monella alalla, lääkemolekyylien seulomisesta energiaratkaisujen kehittämiseen”, Kaski sanoo.
Jotta tekoälystä voisi tulla ihmisten todellinen kumppani, sen täytyy kuitenkin ensin kehittää psykologien termiä lainaten ”mielen teoria” eli ymmärtää toisen osapuolen tavoitteita, jotka eivät suoraan ole nähtävissä.
Siihen tarvitaan eri alojen osaajien yhteispeliä.
Professori Andrew Howes vastaa Teams-puheluun Exeterissä, Englannissa.
Howes on ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutukseen erikoistunut kognitiotieteilijä. Hän tekee tiivistä yhteistyötä monen Aallon tekoälytutkijan kanssa, ja työskenteli vierailevana tutkijana ELLIS-instituuttia edeltäneessä Suomen tekoälykeskus FCAI:ssa lukuvuonna 2020–2021.
”Olen valtavan innoissani edistysaskeleista, joita olemme viime aikoina saavuttaneet ihmisen ja tekoälyn yhteistyön saralla. Osaamme rakentaa toimivan mallin ihmisen päätöksenteosta ja käyttäytymisestä ja soveltaa sitä yksilöihin uusimpien koneoppimistekniikoiden avulla. Seuraava askel on löytää yhteiskunnan kannalta hyödylliset ja vaikuttavat soveltamisalueet”, hän kertoo.
Malli on helppo ja nopea skaalata, sillä se voidaan yksilöidä kuhunkin käyttötarkoitukseen vain muutaman lisähavainnon avulla. Howes kuitenkin painottaa, että vaikka he uskovat mallin selviävän monista erilaisista tehtävistä, reaalimaailmassa haasteita tulee varmasti vastaan.
”Ajatellaan vaikka päätöksentekoa lääkärin vastaanotolla. Diagnoosi on vasta alku, sillä lääkärin pitää ymmärtää myös potilaan tarpeita ja haluja, ja potilaan mahdollisimman tarkkaan oma terveydentilansa ja eri hoitovaihtoehdot. Päätöksiä ei tehdä vain tiedon vaan hyvin paljon myös toiveiden perusteella”, Howes sanoo ja painottaa, että päätösvaltaa ei olla siirtämässä tekoälymallille. Tarkoitus on auttaa päätöksen tekeviä ihmisiä ymmärtämään paremmin toisiaan.
“۳ٱٲökykyinen tekoäly työskentelee ihmiselle, ihmisen kanssa. Tekoälyllä voi olla valtavasti laskentatehoa, mutta ihminen tietää aina kontekstista, arjesta ja menneisyydestä ja tulevasta paljon sellaista, mikä on tekoälyn ulottumattomissa.”
Professori Andrew HowesTekoäly on ehdottomasti teknologia, joka auttaa meitä kukoistamaan ja kehittymään, kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Howesilla on myös yritysidea, jonka ytimessä on palveluiden äärimmäisen pitkälle viety personointi tekoälyn avulla. Normaalisti asiakkaat lokeroidaan esimerkiksi iän, sukupuolen, koulutuksen ja ammatin perusteella.
”Meidän ideamme on voida palvella yksilön, ei lokeron tarpeita.”
Entä mitä ajatuksia Englannissa, Suomessa ja koko maailmassa käytävä keskustelu tekoälyn tuhoamista työpaikoista Howesissa herättää?
”Olen ehdottomasti optimisti”, hän hymyilee.
”Tekoälyn kehitys on ollut nopeaa, ja työmarkkinat ja liiketoiminta tulevat tietysti muuttumaan. Minusta tekoäly on kuitenkin ehdottomasti teknologia, joka auttaa meitä kukoistamaan ja kehittymään, kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Uskon, että tekoäly voi auttaa meitä myös ymmärtämään toisiamme paremmin. Kauhuskenaariossa yksilöt tekevät yhteistyötä vain tekoälyn eivätkä toistensa kanssa. Minun skenaariossani tekoäly tekee puurtamisen ja pohjatyöt, jolloin eri alojen osaajilla on aito mahdollisuus tiiminä löytää paras mahdollinen ratkaisu asiakkaan tai yhteiskunnan tarpeisiin.”
Suomen ELLIS-instituutin puolivuotistaival on ollut vauhdikas. Ensimmäiset ryhmäjohtajat on jo palkattu, ja uusi tutkijoille suunnattu hakukierros käynnistyy tänä syksynä.
Maailman teknojätit kisaavat tekoälyosaajista miljoonapalkoilla. Palkkakisaan Suomi ei pysty, mutta esimerkiksi tekoälyn tohtorikoulutukseen tuli tuhansia hakemuksia eri puolilta maailmaa.
Mikä Samuel Kasken mielestä on Suomen valttikortti?
”Suomi lähti tekoälytutkimukseen varhain, ja Teuvo Kohosen kaltaiset pioneerit rakensivat Suomen mainetta alan edelläkävijänä. Menneisyyden saavutukset eivät tietenkään riitä, vaan olemme tehneet myös valtavasti töitä ja oikeita asioita.”
Professori Samuel KaskiTiede on paras ongelmanratkaisun työkalu, joka ihmiskunnalla on.
Tekoälytutkijoita houkuttelevat maailmalta myös huipputason laskentaresurssit kuten LUMI-supertietokone sekä Suomen maine turvallisena, toimivana ja tasa-arvoisena maana.
Kaski kuitenkin muistuttaa, ettei tekoälyn kehitystä kannata ajatella maiden välisenä kisana.
”Jos haluan tehdä parasta mahdollista jälkeä, miksi tekisin sitä vain omassa kammiossani, kun voin valita sopivimmat yhteistyökumppanit mistä tahansa?”
Yliopistossa perustutkimusta on mahdollista tehdä vapaammin ja pitkäjänteisemmin kuin yrityksissä, ja se on Kaskelle itselleen tärkeä motivaattori.
”Tiede on paras ongelmanratkaisun työkalu, joka ihmiskunnalla on. Jos pystymme sovellettavalla tekoälyllä parantamaan tieteen tekemisen tapaa läpi alojen, niin yhteenlaskettu vaikutus on valtava. Se on mielestäni tekoälyn hienoin ominaisuus.”
Teksti: Minna Hölttä
Kuvat: Matti Ahlgren ja Andrew Howes
Tekoälyä ja koneoppimista vauhdittamaan TKI-toimintaa, parantamaan ihmisten ja koneiden välistä yhteistyötä sekä luomaan uusia tieteellisiä avauksia.
Osaaminen on tulevaisuuden tärkein polttoaine, jota Suomi tarvitsee yhä enemmän myös ulkomailta. Aalto ja VTT ovat kansainvälistyneet vauhdilla, mutta osaajien juurruttamisessa Suomeen on vielä parannettavaa.
Tässä juttusarjassa kerromme Aallon työstä paremman yhteiskunnan rakentajana. Aalto Founder School opettaa taitoja, joita tarvitaan menestyvän kasvuyrityksen perustamisessa.
Tässä juttusarjassa kerromme Aallon työstä paremman yhteiskunnan rakentajana.
Aalto-yliopisto Junior on mahdollisuuksien tasa-arvon ja tekemällä oppimisen sanansaattaja, jonka suosio kasvaa vuosi vuodelta. Toimintaa luotsaava Veli-Matti Ikävalko kertoo, miten kurkistusikkuna Aaltoon syntyi – ja miten yliopistokipinä sytytetään.
Miten julkisista TKI-panostuksista saadaan suurin mahdollinen hyöty yhteiskunnalle? Kouluttamalla enemmän osaajia, sanoo taloustieteen professori Otto Toivanen.
