Opiskelijavetoinen yrittäjyysyhteisö, kursseja ja tapahtumia, kovia yrityskiihdyttämöjä ja satoja startupeja – Aalto-yliopiston yrittäjyysekosysteemistä on kasvanut menestystarina vain 15 vuodessa.
Tänä syksynä tarina saa taas uuden käänteen, kun opiskelijoille suunnattu kasvuyrittäjyysohjelma Aalto Founder School aloittaa toimintansa.
”Aallossa on lukuisia erilaisia polkuja ja mahdollisuuksia yrittäjyyden saralla, ja yrittäjämäinen ajattelutapa koko yliopiston läpileikkaavana teemana. Founder School täydentää niitä keskittymällä konkreettisiin taitoihin, joita tarvitaan kasvuyrityksen perustamisessa ja luotsaamisessa”, kertoo yrittäjyyden professori Maija Renko.
Ohjelma koostuu menestyneiden kasvuyrittäjien pitämästä yleisöluentosarjasta, kaikille Aallon opiskelijoille avoimista yrittäjyysopinnoista sekä lupaavimmille opiskelijoille räätälöidystä valmennusohjelmasta.
Kasvuyrittäjyyttä opetetaan kunkin aihealueen viimeisimmän tutkimustiedon ja opiskelijoiden oman tekemisen kautta. Opiskelijat voivat myös rakentaa kursseista kokonaisen sivuaineen.
Menestyviä yrityksiä on perustettu läpi historian ilman opintojakin. Mihin opetusta tarvitaan?
”Yrittäjyyden polku helpottuu, kun tärkeimmät perusasiat ovat hallussa heti alussa”, Renko kiteyttää.
”Tuotteistaminen ja markkinoille meno ovat ne kriittisimmät. Me myös rohkaisemme ja autamme opiskelijoita ajattelemaan heti kasvun kautta ja rakentamaan yrityksiä, joilla on potentiaalia synnyttää työpaikkoja ja menestyä kansainvälisillä markkinoilla. ”
Kansainvälisesti menestyvät yritykset ovat elintärkeitä Suomen talouden ja koko hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta.
Perinteisten suuryritysten ja alojen varaan menestystä ei voida yksin laskea, korostaa Aalto Founder Schoolin projektipäällikkö Kasper Suomalainen.
”Jos katsoo Fortune 500 -listaa 50 vuoden takaa, niin valtaosa niistä yrityksistä ei ole enää edes olemassa. Hurjaa vauhtia muuttuvassa maailmassa uuden luominen tyhjästä on usein tehokkaampaa kuin suunnan muuttaminen täysin uudelle alueelle. Uudet yritykset luovat ison osan talouskasvusta, verotuloista ja työpaikoista, ja siksi tämä on Suomelle valtavan tärkeä asia.”
Aalto Founder School jakaa suomalaisen startupkentän yhteisen päämäärän, jonka mukaan Suomeen olisi saatava vähintään sata uutta vähintään 100 miljoonan euron liikevaihtoa tekevää yritystä vuoteen 2050 mennessä.
Ohjelman tavoite onkin sekä lisätä Aallosta ponnistavien kasvuyritysten määrää että antaa niille paremmat edellytykset menestyä.
Suomalainen painottaa, että Founder School haluaa innostaa yrittäjiksi kaikkien Aallon alojen opiskelijoita – myös sellaisia, joille opiskelijavetoinen, vapaamuotoisempi toiminta ei tunnu omalta tai mahdolliselta.
”Esimerkiksi kansainväliset opiskelijat ovat kaikkialla valtavan tärkeä osa startup-yhteisöä, mutta heillä ei välttämättä ole paukkuja osallistua toimintaan, josta ei saa opintopisteitä. Me haluamme tarjota strukturoidumman polun yrittäjyyteen.”
Founder Talk -luentosarja voi inspiroida vuodessa tuhansia opiskelijoita, sekä livenä kampuksella että verkon välityksellä. Luennot ovat kaikille avoimia, mutta opiskelijat saavat niistä myös opintopisteitä, Maija Renko kertoo.
”Ja toivottavasti näkevät yrittäjien tarinoissa osittain itsensä ja oman tulevaisuutensa.”
Sivuaineopinnot ovat kaikkien Aallon opiskelijoiden ulottuvilla. Lupaavimpien opiskelijoiden valmennusohjelmaan valitaan vuodessa kymmenisen opiskelijaa. Heille tarjotaan henkilökohtaista mentorointia ja koulutusta sekä kontakteja menestyneisiin yrittäjiin ja pääomasijoittajiin.
”Nyt, kun kovin startup-hype on tasaantunut, on aika luoda rakenteet ja alkaa puskea tätä todella eteenpäin”, Suomalainen sanoo.
Aallosta jo ponnistaneet yksisarviset eli yli miljardin arvoiset kasvuyritykset rakentavat muun muassa kvanttitietokoneita ja tutkasatelliitteja.
Mille aloille tulevaisuuden kasvuraketit syntyvät?
”Emme tiedä, mutta voimme spekuloida”, Suomalainen nauraa.
”Veikkaisin, että menestystarinoita syntyy ainakin sinne, missä tekoälyn avulla tehdään asioita aivan uudella tavalla. Suomi on perinteisesti ollut kova tekijä syväteknologiassa, ja isoja juttuja voi nousta esimerkiksi biotaloudesta ja terveysteknologiasta.”
Vaikka kaikki osallistujat tuskin perustavat kasvuyritystä, he voivat päätyä työskentelemään sellaiseen, Renko uskoo.
”Opiskelijat haluavat töihin paikkoihin, joissa tapahtuu jotain mielenkiintoista ja joissa he voivat edetä ja kasvaa urallaan.”
Aalto Founder Schoolissa Renko toivoo kaikkien opiskelijoiden oppivan ainakin kolme asiaa. Ensimmäinen on joustava asenne: kyky kuunnella palautetta asiakkailta ja sijoittajilta, ottaa siitä oppia ja muokata sopivasti toimintaansa sen mukaan. Toinen tärkeä taito on kyky päästää irti mahdottomiksi osoittautuneista projekteista ilman katkeroitumista – yrittäjyyttä ei tarvitse hylätä vain siksi, ettei yksi idea lähtenyt lentoon. Kolmas avainoppi on se, että asioita voi tehdä oikein monella tavalla.
”Tämä voi olla varsinkin insinööriyrittäjälle haastava ajatus. Bisneksen rakentaminen on usein enemmän taidetta ja tunnetta kuin insinöörimäistä ajattelua. Tätä näkökulmaa me haluamme Founder Schoolissa näyttää ja rohkaista opetuksessa, tekemisessä ja yrittäjien tarinoiden avulla.”
Yrittäjyyden professori Maija RenkoBisneksen rakentaminen on usein enemmän taidetta ja tunnetta kuin insinöörimäistä ajattelua.
Ja vaikkei kasvuyrittäjäksi päätyisikään, opituista taidoista on hyötyä läpi elämän, korostaa Kasper Suomalainen.
”Vastuunotto, ihmisten kanssa toimiminen ja ongelmien ratkominen – ne ovat siirrettäviä taitoja, joista on hyötyä ihan kaikissa työpaikoissa ja elämässä yleensäkin. Toki Aalto Founder Schoolin tärkein tehtävä on rohkaista ja tukea kasvuyrittäjyyteen, mutta uskomme myös, että opiskelijamme ovat valmiita mihin tahansa haasteeseen.”
Ideana on luoda parhaiden osaajien yhteisö, joka nostaa kasvuyrittäjien taitotasoa ja kunnianhimoa, sanoo Mårten Mickos, yksi ohjelman vetäjistä.
Aalto Founder School tuo yrittäjyyden lähemmäs Aallon opiskelijoita kuukausittaisilla Founder Talks -tilaisuuksilla, uudella sivuaineopinto-ohjelmalla ja räätälöidyllä Founder Sprintillä tuleville yrityksen perustajille.
Suomen ELLIS-tekoälyinstituuttia johtava professori Samuel Kaski kehittää kumppanien kanssa yhteistyöhön ja soveltamiseen kykenevää tekoälyä, joka voi mullistaa niin tutkimuksen kuin tuotekehityksen.
Osaaminen on tulevaisuuden tärkein polttoaine, jota Suomi tarvitsee yhä enemmän myös ulkomailta. Aalto ja VTT ovat kansainvälistyneet vauhdilla, mutta osaajien juurruttamisessa Suomeen on vielä parannettavaa.
Tässä juttusarjassa kerromme Aallon työstä paremman yhteiskunnan rakentajana.
Aalto-yliopisto Junior on mahdollisuuksien tasa-arvon ja tekemällä oppimisen sanansaattaja, jonka suosio kasvaa vuosi vuodelta. Toimintaa luotsaava Veli-Matti Ikävalko kertoo, miten kurkistusikkuna Aaltoon syntyi – ja miten yliopistokipinä sytytetään.
Miten julkisista TKI-panostuksista saadaan suurin mahdollinen hyöty yhteiskunnalle? Kouluttamalla enemmän osaajia, sanoo taloustieteen professori Otto Toivanen.
Tule mukaan rakentamaan Aallosta kestävien innovaatioiden globaalia edelläkävijää!
Aalto-yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriöltä saama julkinen perusrahoitus on vähentynyt reaalisesti yli kolmanneksen verrattuna vuoteen 2010, jolloin yliopisto aloitti toimintansa. Meillä ei yhteiskuntana ole varaa säästää koulutuksesta ja tutkimuksesta.
Jotta meillä olisi jatkossakin uraauurtavaa tutkimusta ja ennakkoluulottomia, periksiantamattomia tekijöitä, meidän on panostettava sekä pitkäjänteiseen perustutkimukseen että kohdennettuun innovaatiotyöhön.
Lahjoita ja sijoitat tulevaisuuteen, josta voit olla ylpeä.
Joka vuosi Aallosta ponnistaa satakunta uutta startup-yritystä, joiden taustalla on monipuolinen yrittäjyyteen kannustava koulutustarjonta ja innovaatioekosysteemimme tuki ja mentorointi.
Tue hyvinvoivaa yhteiskuntaa lahjoittamalla yrittäjämäisen ajattelun ja toiminnan sekä ideoiden kaupallistamisen hyväksi.
