Kasvuyrittäjä voi saada tukieuroista lisävauhtia
Suomi tarvitsee kasvuyrittäjyyttä, jotta talous kääntyisi uuteen nousuun. Kasvuyrittäjyyden tukemiseen julkisin varoin on kuitenkin suhtauduttu usein epäillen, ja tuen taloudellista kannattavuutta on myös ollut vaikea määrittää. Johtuuko mahdollinen kasvu itse ohjelmasta vai siitä, että ohjelmaan on valikoitunut tavallista kilpailukykyisempiä yrityksiä?
Juuri valmistunut, Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella tehty tutkimus osoittaa, että kasvuyritysohjelmat voivat synnyttää todellista lisäarvoa. Kahdeksan vuotta kestäneessä vaikuttavuustutkimuksessa seurattiin Tekesin Nuoret Innovatiiviset Yritykset -ohjelman kasvatteja. Tutkimuksen mukaan NIY-ohjelman kasvuvaikutus vastasi noin 120 % liikevaihdon lisäystä, kun tilastollisesti eliminoidaan se vinouma, joka syntyy yritysten valikoitumisesta ohjelmaan.
Tulos on merkittävä, sillä analyysissä ei huomioitu NIY-ohjelmaan osallistunutta SuperCelliä, jonka synnyttämät verotulot riittävät yksinään kattamaan koko ohjelman kustannukset.
”Olemme ensimmäisen kerran kyenneet osoittamaan, että kasvuyrittäjyysohjelmilla voi olla todellista lisäarvoa. NIY-ohjelman vaikuttavuutta lienevät edistäneet konkreettisen hands-on-lähestymistavan lisäksi se, että tuki ei ole automaattista, vaan se on sidottu yritykselle asetettujen kasvutavoitteiden saavuttamiseen”, toteaa tutkimusta johtanut professori Erkko Autio.
Huomattava hyöty
NIY on kallis ohjelma: jokaista sen loppuun suorittanutta yritystä on tuettu miljoonalla eurolla. Tutkimuksen perusteella ohjelman synnyttämä lisäarvo kattaa kustannukset reilusti: jokainen ohjelmaan sijoitettu tukieuro synnytti varovaisesti arvioiden noin 1,11 euron verran uutta liikevaihtoa. Kyseessä on trendivaikutus, eli osallistujat ovat siirtyneet verrokkiryhmää korkeammalla kasvukäyrälle. Ohjelman tuottama hyöty on siis huomattava – muttei automaattinen.
Tutkimuksen perusteella ohjelman synnyttämä lisäarvo kattaa kustannukset reilusti.
”Vaikka tulokset ovat rohkaisevia, se ei tarkoita, että lisäarvo syntyisi automaattisesti. Kasvuyrittäjyysohjelmissa vaaditaan kurinalaisuutta, etenkin silloin, kun päätetään, annetaanko ohjelmaan valikoituneen yrityksen jatkaa ohjelmassa vai ei”, vanhempi tutkija Heikki Rannikko korostaa.
Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi arvostetussa Research Policy -ä.
Autio, Erkko & Rannikko, Heikki. 2015. Retaining Winners: Can Policy Boost High-Growth Entrepreneurship?
äپdz:
Vanhempi tutkija Heikki Rannikko
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus
heikki.rannikko@aalto.fi
Puh. 040 353 8454
Lue lisää uutisia
Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla
BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin
Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026
Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.