Keijukaisten tanssi valloitti Kuunsillan – opiskelijoiden taidenäyttely avautui Espoon Kulttuurikeskuksessa
Aalto-yliopiston opiskelijat ovat toteuttaneet monitieteisissä ryhmissä Espoon Kulttuurikeskukseen taidenäyttelyn. Töiden inspiraationa toimivat opiskelijoiden omat kokemukset ja suhde ympäristöön, ja ne on sovitettu kunnioittamaan Arto Sipisen suunnitteleman ja Kuunsillaksi nimeämän, vuonna 1989 rakennetun Kulttuurikeskuksen arkkitehtuuria.
The älvdans on the moon bridge -teoksen suunnittelivat sisustusarkkitehtuuria opiskeleva Yi-Chiao Tien, bioinformaatioteknologiaa opiskeleva Jannica Savander, arkkitehtuuria ja liiketoimintaa opiskeleva Alisa Kurganova ja muotoilun opiskelija Tomi Hyyppä. Kulttuurikeskuksen arkkitehtuuri oli opiskelijoille tuttu, ja he halusivat toteuttaa työnsä portaikon tyhjään tilaan.
”Teos sai inspiraationsa aamunkoitteen sumuisista pelloista. Tätä luonnonilmiötä kutsutaan ruotsiksi keijukaisten tanssiksi. Keijukaisten tanssi on luonnollinen, visuaalinen taideteos tuossa tyhjässä tilassa, jonka läpi ilma virtaa kerroksesta toiseen”, sanoo Jannica Savander.
Matematiikka on keijukaistyössä mukana minimipintojen geometrian kautta, joka tarkoittaa mahdollisimman pientä pinta-alaa. Työssä reunoistaan jännitetty kangas asettuu lepotilaan, jossa pinta kaareutuu tasaisesti.
”Matemaattisia kaavoja ja origameja on kaikkialla, ja jokainen niistä voidaan analysoida ja selittää. Kurssin kaltaiset matematiikan tunnit ovat hyvin inspiroivia”, Yi-Chiao Tien sanoo.
Tapiolan puutarhakaupunki ja Kulttuurikeskuksen ylimmän kerroksen majakkamainen, korkea sijainti loivat pohjan Crystal Garden -teokselle. Sen suunnittelivat ja toteuttivat muotoilua opiskeleva Iiro Törmä, matemaatikko Saara Vestola ja graafikko Punit Hiremath.
”Kiinnitimme huomiota luonnonvaloon, joka vaihtelee tilassa paljon päivän kuluessa”, kertoo Iiro Törmä.
Kristallipuutarhan kukkien terälehdet toistavat samaa monikulmiota, joka on taivutettu eri muotoihin.
”Kurssilla lähestytään modernin matematiikan ilmiöitä visuaalisin välinein, ja siellä pärjää millä tahansa matematiikan esitiedoilla. Kurssilaisten suhde matematiikkaan vaihteli suuresti, ja keskustelimme paljon matemaattisuuden ja luovuuden välisestä vuoropuhelusta”, Törmä sanoo.
”Matematiikkaa on kaikkialla, ja peloton suhtautuminen siihen on kaiken oppimisen ytimessä. Taiteen visuaaliset menetelmät tuovat hyvää kosketuspintaa matematiikan tutkimuksen olennaisiin elementteihin”, toteaa kurssin vastuuopettaja Kirsi Peltonen.
Teokset syntyivät Kristallikukkia peilisaleissa: Matematiikka kohtaa taiteen ja arkkitehtuurin -kurssilla. Kurssi tuo esiin opiskelijoiden tulkintoja geometrian ja topologian ilmiöistä. Siinä missä geometriassa tunnetaan pisteiden väliset etäisyydet, topologiassa tunnetaan muodot ilman pisteiden välisiä etäisyyksiä.
Näyttely on toteutettu yhteistyössä EMMA-museon kanssa. Näyttelyyn on vapaa pääsy, ja se on auki Kulttuurikeskuksen aukioloaikoina 22 toukokuuta–31. elokuuta (Kulttuuriaukio 2, 02100 Espoo).
äپٴᲹ:
Kirsi Peltonen
vanhempi yliopistonlehtori
Aalto-yliopisto
kirsi.peltonen@aalto.fi
puh. 050 574 7006
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.