���ʵ���

Vuonna 2007 Yrjö Sotamaa sai puhelinsoiton, joka pisti hänen suunnitelmansa perusteellisesti uusiksi.

- Olin tehnyt paljon yhteistyötä Japanissa ja Koreassa, mutta minulla ei ollut mitään suunnitelmia lähteä Kiinaan. Yllättäen minulle soitettiin Shanghaista, Tongjin yliopistosta, ja pyydettiin luennoimaan Suomesta, designista ja sen merkityksestä. Seuraavaksi sainkin jo heiltä tehtäväksi koota kansainvälisen asiantuntijaryhmän ja suunnitella maailman parhaan designkoulun yliopiston yhteyteen, Sotamaa muistelee.

Suunnitelmat vakuuttivat Tongjin rehtori Pein, ja työt käynnistyivät vauhdilla. Sitten puhelin soi kolmannen kerran.

- Minua houkuteltiin auttamaan koulun pyörittämisessä. Pohdimme asiaa vaimon kanssa, kävimme yhdessä tutustumassa Shanghaihin ja vastasimme myöntävästi, vuodesta 2009 kaupungissa asunut Aalto-yliopiston emeritusprofessori hymyilee.

Kopioista innovaatioihin

Maailman paras muotoilukoulu on osa Kiinan suurta suunnitelmaa: siirtymistä alihankintateollisuudesta kohti innovaatioteollisuutta. Kiinan koulutusjärjestelmä luotiin Neuvostoliiton mallin pohjalta, eikä se pysty kouluttamaan maan kipeästi tarvitsemia uuden ajan osaajia ilman perusteellista remonttia.

Sotamaa kertoo yllättyneensä siitä, miten mutkattomasti ja nopeasti asiat viisituhatta vuotta vanhassa kulttuurissa sujuvat.

- Kiinalaiset ovat hyvin pragmaattisia. He etsivät parhaat osaajat, kuuntelevat heidän ajatuksiaan ja tarttuvat hyvinä pitämiinsä aikailematta. Suomessa perustetaan aina ryhmä, joka pohtii jokaista mahdollisuutta ja uhkakuvaa, murehtii rahoitusta ja tekee perusteelliset laskelmat. Kun kaikki on valmista, eteen onkin tullut jo uusia juttuja, joihin pitäisi tarttua. Kiinalaiset alkavat toteuttaa saman tien – rahoitus järjestyy ja ongelmat ratkeavat siellä matkan varrella.

Sotamaa sai ryhmänsä kanssa vapaat kädet koulun suunnitteluun. Tärkeitä peruspilareita oli kaksi: suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin tarttuminen ja parhaiden ihmisten houkutteleminen.

- Kestävän kehityksen mahdollistaminen on kysymyksistä tärkein. Se – kuten mikään muukaan – ei onnistu ilman oikeita ihmisiä. Minkä tahansa yliopiston menestyminen on kiinni heistä; lahjakkaista ja kunnianhimoisista opettajista ja opiskelijoista. Rekrytointiprosessi on aina haastava, eikä kaikkea osaamista löydy maan sisältä. Hyvien opiskelijoiden saaminenkaan ei ole itsestäänselvyys. Kiinalaiset nuoret ovat hyvin tietoisia yliopiston maineen vaikutuksesta uraansa, ja heidän vanhempansa tarkkoja siitä, mihin yliopistoon rahansa sijoittavat. Vähitellen olemme onnistuneet rakentamaan mainetta, mikä taas auttaa yhä lahjakkaampien ihmisten houkuttelemisessa – ja tekee taas hyvää maineelle, Sotamaa kiteyttää.

Vähän kuin seurustelusuhde

Yrjö Sotamaa toimii Tongjin College of Innovation and Design -koulun neuvoa antavana dekaanina ja professorina ja on aktiivisesti mukana toiminnan kehittämisessä. Yksi tärkeitä tehtäviä on ollut Aallon ja Tongjin välisen yhteistyön vahvistaminen. Ei ole sattumaa, että Aallon Design Factory -verkostokin laajeni ensimmäisen juuri Tongjiin.

- Tämä on vähän kuin mikä tahansa seurustelusuhde, Sotamaa sanoo hymyillen.

- Ensin tunnustellaan ja sitten luottamuksen kasvaessa voidaan alkaa tehdä hienoja juttuja. Meillä on jo kaksoistutkinto-ohjelma, professorivetoisia yhteistyöhankkeita ja opiskelija- ja henkilökuntavaihtoa. Olemme myös suunnitelleet yhteistä, Tongjin yliopistosta erillistä, design- ja innovaatioinstituuttia, jonka toiminta perustuisi tuplatutkinto-ohjelmille ja tohtorinkoulutukselle. Kyseessä on yksi Kiinan ja Shanghain Innovation Driven strategian avainhankkeista, hän paljastaa.

�۳�ٱ𾱲��ٲ�ötä Aallon kanssa arvostetaan Kiinassa erittäin paljon, ja myös paikalliset yritykset ovat olleet aktiivisesti mukana koulutuksen kehittämisessä ja rahoittamisessa. Yrjö Sotamaa korostaa, ettei toimiva suhde ole mikään itsestäänselvyys – kiinalaisten ovia kolkuttelevat nyt kaikki. Se ei ole ihme: maailman kehityksen painopiste on siirtynyt Aasiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan ja sen veturina toimii Kiina. Suomelle yhteistyö tarjoaa paljon mahdollisuuksia, jos niihin vain osataan tarttua.

- Meillä on taipumus vaikeissa tilanteissa kääntyä sisäänpäin, kun pitäisi toimia juuri päinvastoin, Sotamaa painottaa.

- Kiinalla on suuria ympäristö- ja energiahaasteita, ja niiden ratkaisemisessa suomalaiselle osaamiselle olisi kysyntää. Kyse ei kuitenkaan pelkästä taloudesta. Kiina on niin paljon muutakin kuin kommunismia, kauppaa ja korruptiota – me voimme oppia sieltä paljon sellaista, joka auttaa kehittämään suomalaista yhteiskuntaa ja rakentamaan sen tulevaisuutta.

Aalto-yliopiston emeritusprofessori Yrjö Sotamaa toimii Tongjin yliopiston College of Design&Innovation professorina ja Advisory Deanina. Hän toimi Taideteollisen korkeakoulun rehtorina 1986-2008 ja Tongjin yliopiston Sino-Finnish Centren Executive Vice Directorina 2010-2014. Sotamaa sai 2014 Kiinan korkeimman ulkomaalaisille asiantuntijoille myönnettävän tunnustuksen Chinsese Government Friendship Award -palkinnon.