���ʵ���

Kiinan vientivetoinen talous on elpynyt nopeasti ja vuoden 2010 talouskasvuksi kirjattaneen noin 10 %. Globaalin talouskriisin jälkimainingeissa talouskasvu kiihtyi keväällä jopa 12 %:iin, mutta tasaantui loppuvuodesta Kiinan talouspolitiikan kiristämisen myötä.

Nousua on vauhdittanut ripeästi virinnyt ulkomaankauppa: marraskuussa sekä Kiinan vienti että tuonti nousivat historiallisen korkeisiin lukemiin. Vienti kasvoi erityisen nopeasti mm. Brasiliaan ja Venäjälle, mutta myös tärkeimmät vientimarkkinat EU, Yhdysvallat ja Japani vetivät jälleen. Tuonti puolestaan kiihtyi etenkin ASEAN-maista, joiden kanssa Kiinan vapaakauppasopimus astui voimaan vuonna 2010.
 
Ulkomaankaupan piristyminen on ollut osittain seurausta globaalin kriisin jälkeisistä varastotäydennyksistä. Vuonna 2011 ulkomaankaupan näkymiä himmentävät hieman maailmanlaajuisen elpymisen hauraus ja tärkeimpien vientimarkkinoiden mahdolliset ongelmat.

Toimialoista etenkin autoteollisuus, IT-sektori ja paperiteollisuus ovat laajentuneet vauhdilla. Kiina nousi maailman suurimmaksi automarkkinaksi jo vuonna 2009, mutta yhä pahenevien ruuhka- ja ilmanlaatuongelmien vuoksi viranomaiset ovat rajoittamassa autojen määrää mm. Pekingissä. IT-teollisuus nousi edellisvuoden aallonpohjasta, ja paperiteollisuudessa puolestaan Kiina on noussut maailmanluokan peluriksi pitkälti valtion tukiaisten ansiosta.

Kiinan nopean kasvun taustalla onkin osaltaan ollut hallituksen massiivinen elvytyspaketti, jolla on tuettu mm. suuria infrastruktuurihankkeita ja tärkeimpiä teollisuudenaloja. Tukipakettia on suunnattu alkuperäistä suunnitelmaa enemmän myös paikallisen kulutuskysynnän vahvistamiseen.

Osa elvytyksestä näyttää kuitenkin valuneen kiinteistöspekulointiin, mikä on näkynyt sekä asuntojen että liikekiinteistöjen hintojen huimana nousuna etenkin suurissa kaupungeissa. Uhkaavan kiinteistökuplan lisäksi myös kuluttajahintainflaatio on viime kuukausina jälleen kiihtynyt.

Investointitahti pysyi vuonna 2010 erittäin korkealla ja perustui elvytyksen lisäksi hyvin korkeaan säästämisasteeseen. Kotitalouksien pankkitalletukset Kiinassa ovat jo noin 4,5 biljoonaa dollaria eli enemmän kuin muiden BRIC-maiden bruttokansantuote yhteensä. Myös kullan kysyntä on kasvanut viisinkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna.

Kiinalaista teollisuutta vaivaa edelleen suuri ylikapasiteetti, mitä valtion elvytyspolitiikka on saattanut pahentaa entisestään. Tästä huolimatta yrityssektorin tulevaisuudenodotukset ovat pysyneet valoisina, ja teollisuuden ostopäällikköindeksien mukaan näkymät ovat jatkuvasti kohentuneet keväästä 2009 alkaen.

Suorat ulkomaiset investoinnit Kiinaan pysyttelivät hyvällä tasolla koko kriisin ajan, ja vuonna 2010 ne ovat olleet jälleen kasvussa. Alustavien tietojen mukaan sijoitukset etenkin yhteisyrityksiin ovat virinneet. Suurimmat investointilähteet ovat edelleen Hongkong ja Taiwan, ja kolmanneksi on nousemassa Singapore ohi Japanin.

Suomalaisyritykset luottavat yhä kiinalaismarkkinoiden vetovoimaan: ”Kasvu näyttää jatkuvan, meil on hyvät kasvuprospektit täällä.” Kaiken kaikkiaan suomalaisyritysten Kiinaan tekemien investointien arvioidaan ylittäneen jo 8 miljardia euroa. Etenkin pienemmät alihankkijat suunnittelevat toimintojensa laajentamista Kiinaan. Suomalaisyritysten Kiina-investoinnit perustuvat yhä useammin niiden globaaleihin tuotantoketjuihin ja Kiinan kehittyvään alihankintaverkostoon.

Ulkomaiset yritykset ovat kuitenkin raportoineet myös Kiinan kasvavasta protektionismista ja paikallisyritysten suosimisesta ulkomaisten kustannuksella. Lisäksi maan tuotantokustannusetu on hupenemassa. Varsinkin suurkaupungeissa hinnat ovat kohonneet ripeästi, ja vuonna 2010 mm. palkat ovat lähteneet jälleen nousuun. Osa yrityksistä on jo siirtänyt halpatuotantoaan alempien kustannusten maihin, kuten Vietnamiin.

Samaan aikaan kiinalaisyritykset ponnistavat ulkomaille. Kiinan maailmanvalloitus voimistui selvästi vuonna 2008, ja arvioiden mukaan kiinalaisinvestointien varanto ulkomailla lähentelee venäläisyritysten vastaavaa. Suorilla sijoituksilla haetaan teknologiaa, osaamista ja raaka-aineita. Strategian mukaisesti Kiina suuntaa investointejaan kehittyneiden teollisuusmaiden lisäksi Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan raaka-ainerikkaisiin maihin. Sijoituksia ja niihin tähtääviä sopimuksia on tehty viime kuukausina mm. Brasiliassa, Argentiinassa, Intiassa ja Pakistanissa.

Kiinan talousnäkymät 2/2010 -katsaus on luettavissa osoitteessa:

������ä�پ���ٴ��Ჹ:
CEMATin johtaja, professori Riitta Kosonen ja tutkimuspäällikkö Erja Kettunen-Matilainen, etunimi.sukunimi@aalto.fi