ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Kivun katsominen voi sattua – ja sen merkit näkyvät aivoissa

Aivotutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan CRPS-potilaita ja kehittämään hoitoja kipuoireyhtymästä kärsiville.

Käden liikkeitä katsoessa CRPS-potilaiden käsikipu voimistuu ja heidän aivonsa aktivoituvat poikkeuksellisesti. Kuva: Jaakko Hotta, Aalto-yliopisto.

Jotkut ihmiset kertovat kokevansa kipua jo silloin, kun he katsovat kipua tuottavia tapahtumia. Tämä pätee etenkin potilaisiin, jotka kärsivät monimuotoisen alueellisen kipuoireyhtymän (Complex Regional Pain Syndrome eli CRPS) aiheuttamasta liikekivusta. Näillä potilailla jo pelkästään toisen ihmisen liikkeiden katsominen voimistaa kipua.

Tavallisesti kun ihmisiin sattuu, kipeän alueen hermot lähettävät aivoihin kipuviestejä, joita käsitellään useilla aivoalueilla ja näin muodostuu varsinainen kipukokemus. Aalto-yliopiston tutkijat havaitsivat, että liikkeen katsomisesta aiheutuvan kivun aikana CRPS-potilaiden aivot aktivoituvat epänormaalisti useilla sellaisilla alueilla, jotka reagoivat myös tavanomaiseen kipuun. Potilaiden aivotoiminnassa oli siis piirteitä tavanomaisesta kivusta.

– CRPS on hyvin monimutkainen sairaus. Sen patofysiologiaa ei täysin ymmärretä, eikä sille ole kunnollisia biomarkkereita. Löydöksemme saattaa auttaa diagnostiikan ja hoitojen kehittämisessä, kertoo Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava, neurologi Jaakko Hotta.

Tutkimuksessa analysoitiin toiminnallisia magneettikuvia kolmellatoista käsikipuiselta CRPS-potilaalta ja kolmellatoista terveeltä henkilöltä. Magneettikuvat oli mitattu koehenkilöiden katsoessa videoita, joissa oli käden liikkeitä, kuten esimerkiksi stressipallon puristamista kovalla voimalla.

CRPS-potilailla aivojen aktivaatiokuviot olivat poikkeavia ja luokitteluanalyysi erotteli näiden kuvioiden perusteella potilaat terveistä. Tulokset osoittavat, että CRPS vaikuttaa aivoalueisiin, jotka ovat tärkeitä kivun prosessoinnissa ja liikekontrollissa.

Tutkimus julkaistiin American Pain Societyn julkaisemassa Journal of Pain -lehdessä.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Jaakko Hotta, tohtorikoulutettava/neurologi
Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu
jaakko.hotta@aalto.fi
Puh. +358 50 57 12640

Tutkimusartikkeli: Jaakko Hotta, Jukka Saari, Miika Koskinen, Yevhen Hlushchuk, Nina Forss, Riitta Hari: Abnormal brain responses to action observation in complex regional pain syndrome. Journal of Pain 2016.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

arotor adjustable stiffness test setup
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.