ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Kohti visuaalisen tarkkaavaisuuden tunnistavia käyttöliittymiä

Kuukauden väitös: Digitaaliset käyttöliittymät, joita käytämme jokapäiväisessä elämässämme, olettavat yleensä, että niillä on täysi visuaalinen huomiomme vuorovaikutuksen aikana. Baris Serim kysyy väitöksessään: Entä jos käyttöliittymät pystyisivätkin erottamaan, katsommeko niitä vai emme, ja muuttamaan toimintaansa sen mukaan?
taidemaalauksesta poimittu yksityiskohta ihmisen silmästä on rajattu ympyräksi oranssilla pohjalla

Mitä tutkimuksesi käsittelee?

Tutkin sellaisten käyttöliittymien suunnittelua ja arviointia, jotka tunnistavat käyttäjien visuaalisen tarkkaavaisuuden. Ihmisinä meitä rajoittaa se, mitä voimme havainnoida ympäristöstä tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi asiakirjaa luettaessa meillä saattaa olla aikaa lukea vain osa siitä tai joissain tilanteissa emme voi kunnolla seurata tietokoneen näyttöä, koska huomiomme kiinnittyy johonkin muuhun ympäristössämme. Nykyiset käyttöliittymät eivät kuitenkaan usein rekisteröi tällaista taustatietoa vaan olettavat, että käyttäjän toiminta ja huomio on aina täysipainoista.

Väitöskirjatyön aikana loin käyttöliittymiä, jotka pystyvät ymmärtämään, milloin käyttäjä ei visuaalisesti huomioi osaa siitä, ja ehdotin vuorovaikutustekniikoita, jotka kompensoivat käyttäjien huomion puutetta. Käytin katseenseurantalaitteiden tuottamaa pään asentoa ja silmien liikkumista koskevaa dataa, joka tarjoaa paljon tarkempaa tietoa visuaalisesta tarkkaavaisuudesta kuin mitä hiiren tai sormien toiminnasta voidaan päätellä.

Mikä tutkimuksessasi on tärkeää?

Tärkein panokseni on viitekehys sille, miten käyttäjien panosta käsitellään tilanteissa, joissa tarkkaavaisuus on vähäistä, ja joka perustuu yhteistyö- ja vuorovaikutustilanteisiin suurilla kosketusnäytöillä. Olen havainnut, että vuorovaikutustavat, jotka kompensoivat käyttäjien heikkoa visuaalista tarkkaavaisuutta, voivat antaa heille mahdollisuuden jakaa huomionsa ja tehdä eri tehtäviä samanaikaisesti. Joissakin tapauksissa samanaikaisen tehtävien suorittamisen hyöty voi kuitenkin jäädä vähiin johtuen jonkin yksittäisen toiminnon heikosta suorittamisesta tai adaptiivisen järjestelmän aiheuttamasta epävarmuudesta, joka voi joskus olla käyttäjille arvaamatonta.

Mitä hyötyä tästä voi olla käytännössä?

Käyttöliittymissä, jotka mukautuvat käyttäjien visuaaliseen tarkkaavaisuuteen, voi olla monia sovelluksia aina mobiili-ilmoituksista hakujärjestelmiin ja ihmisen ja tekoälyn yhteistyöhön. Esimerkiksi ihmisen ja tekoälyn yhteistyöskenaariossa järjestelmä ymmärtää, missä määrin käyttäjä on tietoinen näytetyistä tiedoista, ja voi korostaa tärkeitä tietoja, jotka käyttäjä on saattanut jättää huomiotta ennen päätöksen tekemistä. Tai mobiilikäyttöliittymässä järjestelmä voi paremmin tunnistaa, onko käyttäjä todella lukenut ilmoituksen vai ei, ja voi sen mukaisesti joko näyttää ilmoituksen tai poistaa sen.

Näiden yksittäisten esimerkkien pohjalta näen työni osana jatkuvaa muutosta ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksessa kohti käyttöliittymiä, jotka mallintavat tarkemmin käyttäjän toimintojen taustalla olevia kognitiivisia ja havaitsemiseen liittyviä prosesseja. Tähän liittyy monia mahdollisuuksia parantaa käyttäjäkokemusta. Samalla yksityisyyttä, omistusta ja eettistä käyttöä koskevat kysymykset ovat yhä tärkeämpiä.

Baris Serimin väitöskirja Adapting Interaction Based on Users' Visual Attention tarkastettiin Aalto-yliopistossa 11. kesäkuuta.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

arotor adjustable stiffness test setup
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Suuri rahtialus, joka on lastattu värikkäillä konteilla, purjehtii sinisen meren yli osittain pilvisen taivaan alla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Polttomoottori voi saavuttaa päästöttömän palamisen ja kaksinkertaisen hyötysuhteen

Argonia hyödyntävä uusi palamiskonsepti voi poistaa polttomoottoreiden typpioksidipäästöt kokonaan ja nostaa hyötysuhteen kaksinkertaiseksi dieselmoottoreihin verrattuna.