ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Kohti visuaalisen tarkkaavaisuuden tunnistavia käyttöliittymiä

Kuukauden väitös: Digitaaliset käyttöliittymät, joita käytämme jokapäiväisessä elämässämme, olettavat yleensä, että niillä on täysi visuaalinen huomiomme vuorovaikutuksen aikana. Baris Serim kysyy väitöksessään: Entä jos käyttöliittymät pystyisivätkin erottamaan, katsommeko niitä vai emme, ja muuttamaan toimintaansa sen mukaan?
taidemaalauksesta poimittu yksityiskohta ihmisen silmästä on rajattu ympyräksi oranssilla pohjalla

Mitä tutkimuksesi käsittelee?

Tutkin sellaisten käyttöliittymien suunnittelua ja arviointia, jotka tunnistavat käyttäjien visuaalisen tarkkaavaisuuden. Ihmisinä meitä rajoittaa se, mitä voimme havainnoida ympäristöstä tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi asiakirjaa luettaessa meillä saattaa olla aikaa lukea vain osa siitä tai joissain tilanteissa emme voi kunnolla seurata tietokoneen näyttöä, koska huomiomme kiinnittyy johonkin muuhun ympäristössämme. Nykyiset käyttöliittymät eivät kuitenkaan usein rekisteröi tällaista taustatietoa vaan olettavat, että käyttäjän toiminta ja huomio on aina täysipainoista.

Väitöskirjatyön aikana loin käyttöliittymiä, jotka pystyvät ymmärtämään, milloin käyttäjä ei visuaalisesti huomioi osaa siitä, ja ehdotin vuorovaikutustekniikoita, jotka kompensoivat käyttäjien huomion puutetta. Käytin katseenseurantalaitteiden tuottamaa pään asentoa ja silmien liikkumista koskevaa dataa, joka tarjoaa paljon tarkempaa tietoa visuaalisesta tarkkaavaisuudesta kuin mitä hiiren tai sormien toiminnasta voidaan päätellä.

Mikä tutkimuksessasi on tärkeää?

Tärkein panokseni on viitekehys sille, miten käyttäjien panosta käsitellään tilanteissa, joissa tarkkaavaisuus on vähäistä, ja joka perustuu yhteistyö- ja vuorovaikutustilanteisiin suurilla kosketusnäytöillä. Olen havainnut, että vuorovaikutustavat, jotka kompensoivat käyttäjien heikkoa visuaalista tarkkaavaisuutta, voivat antaa heille mahdollisuuden jakaa huomionsa ja tehdä eri tehtäviä samanaikaisesti. Joissakin tapauksissa samanaikaisen tehtävien suorittamisen hyöty voi kuitenkin jäädä vähiin johtuen jonkin yksittäisen toiminnon heikosta suorittamisesta tai adaptiivisen järjestelmän aiheuttamasta epävarmuudesta, joka voi joskus olla käyttäjille arvaamatonta.

Mitä hyötyä tästä voi olla käytännössä?

Käyttöliittymissä, jotka mukautuvat käyttäjien visuaaliseen tarkkaavaisuuteen, voi olla monia sovelluksia aina mobiili-ilmoituksista hakujärjestelmiin ja ihmisen ja tekoälyn yhteistyöhön. Esimerkiksi ihmisen ja tekoälyn yhteistyöskenaariossa järjestelmä ymmärtää, missä määrin käyttäjä on tietoinen näytetyistä tiedoista, ja voi korostaa tärkeitä tietoja, jotka käyttäjä on saattanut jättää huomiotta ennen päätöksen tekemistä. Tai mobiilikäyttöliittymässä järjestelmä voi paremmin tunnistaa, onko käyttäjä todella lukenut ilmoituksen vai ei, ja voi sen mukaisesti joko näyttää ilmoituksen tai poistaa sen.

Näiden yksittäisten esimerkkien pohjalta näen työni osana jatkuvaa muutosta ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksessa kohti käyttöliittymiä, jotka mallintavat tarkemmin käyttäjän toimintojen taustalla olevia kognitiivisia ja havaitsemiseen liittyviä prosesseja. Tähän liittyy monia mahdollisuuksia parantaa käyttäjäkokemusta. Samalla yksityisyyttä, omistusta ja eettistä käyttöä koskevat kysymykset ovat yhä tärkeämpiä.

Baris Serimin väitöskirja Adapting Interaction Based on Users' Visual Attention tarkastettiin Aalto-yliopistossa 11. kesäkuuta.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.