ʵ

Uutiset

Konkreettinen arviointikehikko parantaa oppimisen laatua

Julkaistu:
Uusi tutkimus korostaa arvioinnin merkitystä opetuksen kehittämisessä. Laadukas arviointikehikko on mahdollisimman ymmärrettävä ja huomioi myös prosessin pelkän lopputyön sijaan.
Tuija Virtasen ja Antti Miihkisen yhteistyö alkoi Aalto-yliopiston pedagogisessa koulutuksessa. Kuva: Outi Puukko

Tutkijat Antti Miihkinen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Tuija Virtanen Helsingin yliopistosta tutkivat arviointikehikon merkitystä kandiopiskelijoiden oppimisessa. Idea tutkimuksesta syntyi Aalto-yliopiston pedagogisen koulutuksen yhteydessä.

”Lähdimme selvittämään, miten arviointi toimii osana laskentatoimen kandiseminaaria. Arviointikehikolla oli positiivinen vaikutus opiskelijoiden ymmärrykseen, itsearviointiin, luottamukseen sekä integroitumiseen”, kertoo Antti Miihkinen.

Opiskelijoiden ymmärrys lisääntyi

Tutkimus havainnollistaa, miten yliopisto-opiskelijat voivat käyttää arviointikehikkoa oppimisen apuvälineenä kursseilla, joihin kuuluu sekä kirjallisia töitä että ryhmätöitä.

”Seminaarityöskentelyssä toteutuu usein ajatus, että matka on tärkeämpi kuin itse lopputulos. Arviointikehikon avulla opiskelijoiden oli helpompi ymmärtää tämän prosessin rooli, mikä on tärkeä löydös”, Tuija Virtanen sanoo.

Usein oppimisen arvioinnissa keskitytään vain lopputöihin. Miihkisen ja Virtasen kehittämä arviointikehikko huomioi prosessin osalta opponoinnin ja aktiivisuuden.

”Kertomalla opiskelijoille heti kurssin alussa, mitä heiltä odotetaan, voimme parantaa oppimisen laatua sekä auttaa heitä seuraamaan oman työskentelynsä kehitystä. Tämä edesauttaa motivaatiota, koska onnistumisen kokemukset lisääntyvät ja turha epävarmuus vähenee. Parhaimmillaan oppimisen tukeminen lisää integraatiota ja turvaa opintojen sujuvan etenemisen”, tutkijat toteavat.

Uusia ideoita opetukseen

Tutkimuksen tulokset tuovat uusia ideoita opettajille opetuksen laadun kehittämiseen. Tutkijoiden mukaan arviointimenetelmien kehittäminen on tärkeää myös opetussuunnitelma- ja yliopistotasolla. Esimerkiksi AACSB:n laatukriteereissä oppimisen varmistamiseen otetaan kantaa.

”Arviointikehikko on opettajille hyvä työkalu, jos opiskelija saadaan sisäistämään, mitä siinä sanotaan ja ohjaamaan omaa oppimistaan oikeaan suuntaan. Jos arvioinnilta halutaan vaikuttavuutta, kannattaa kokeilla kriteereiden ymmärrettävyyttä ihan ruohonjuuritasolla”, tutkijat kannustavat.

Miihkiselle ja Virtaselle Aalto-yliopiston pedagoginen koulutus tarjosi hyvät lähtökohdat opetuksen kehittämiseen myös tieteellisestä näkökulmasta. Tutkijoiden artikkeli ”Development and Application of Assessment Standards to Advanced Written Assignments” hyväksyttiin juuri julkaistavaksi Accounting Education -journaalissa, joka on yksi Accounting Education alan keskeisistä lehdistä.

Lue artikkeli .

äپdz

Antti Miihkinen, tutkija
antti.miihkinen@aalto.fi      
puh. 050 5469573     

Tuija Virtanen, yliopistonlehtori
tuija.virtanen@helsinki.fi
puh. 040 7242917

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tummapukuinen esiintyjä esittelee ELLIS Institute Finland -diaa värikkäin ikonein luokkahuoneessa
۳ٱ𾱲ٲö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen ELLIS-instituutti tuo koneoppimisen uusia perusteita käytäntöön

Korkealle tähtäävä tutkimus, perustamallit terveydenhuoltoon ja tekoäly TKI-toimintaan
Tutkimus ja taide Julkaistu:

ACRIS-järjestelmä jälleen käytettävissä

ACRIS-tutkimustietojärjestelmä on jälleen käytössä 13.–20.4.2026 toteutetun huoltokatkon jälkeen.
Design Methods class smiling faces during group work. Photo: Ayse Pekdiker
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tieteen äänen on pakko kuulua yhteiskunnassa – mutta miten?

Luottamus tieteeseen on laskenut Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
Opinnot Julkaistu:

Alakohtaista sanastoa oppimassa – opiskelijoiden rakentamat sanastot kurssin oppimistehtävänä

Haastattelin kahta Aallon opettajaa, jotka ovat hyödyntäneet opiskelijoiden itse rakentamia sanastoja kurssityönä osana substanssiaineen ja alakohtaisen kielikurssin opetusta. Tehtävät pohjautuvat aktiivisen oppimisen menetelmiin: sanastoja ei rakennakaan opettaja, vaan oppija itse. Haastattelussa pureuduimme muun muassa siihen, millainen opetusfilosofia sanastotehtävien kehittämisen taustalla on, miten alakohtaisen sanaston oppimista voi kytkeä koko kurssin oppimistavoitteisiin ja millaisilla teknisillä ratkaisuilla mahdollistetaan opiskelijoiden aktiivista oppimista sanastotehtävässä.