ÄûÃʵ¼º½

CEMATin tuottamat neljää Luoteis-Venäjän aluetta (, , ja ) koskevat uudet talousseurantaraportit osoittavat Venäjän talouden toipumisen olevan yhä epävarmaa, vaikka tilanne alueilla onkin hieman vakiintunut. Kriisin hillitsemä inflaatio on jälleen kiihtymässä ja investointien kasvu on suurelta osin julkisen sektorin varassa. Myös globaalitalouden epävarmuustekijät luovat haasteita lopulliselle elpymiselle.

Pietarin talouden toipuminen kriisistä vakiintui vuonna 2010, kun teollisuustuotannossa, vähittäiskaupassa ja kuljetusalalla rekisteröitiin kohtuullisia kasvulukuja. Rakennussektori oli sen sijaan pettymys, sillä se ei kyennyt kasvuun edes verrattuna edeltäneen vuoden 20% pudotukseen. Kiinteän pääoman investoinnit piristyivät vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä, mutta suorien ulkomaisten sijoitusten virta kuivui puoleen edellisvuotisesta. Kriisin aikana nopeaan kasvuun lähtenyt työttömyys Pietarissa on elpymisen myötä lähtenyt selvään laskuun ja lähentelee jo 2%:n tasoa. Väestön tulotasoa vuonna 2010 kohensi tuntuvasti eläkkeiden huomattava nostaminen.

Indikaattorit Leningradin läänin taloudellisesta tilanteesta vuonna 2010 kertovat elpymisen vahvistumisesta, kun teollisuus ja vähittäiskauppa kasvoivat kaksinumeroisin luvuin. Alueen talouden monipuolinen rakenne auttoi tasaamaan kriisin vaikutuksia ja sen ansiosta Leningradin lääni on nyt talouskasvultaan yksi johtavista alueista Venäjällä. Kasvu ei ole kuitenkaan täysimittaista, sillä kiinteiden investointien kasvu oli vuonna 2010 paljolti julkisen rahoituksen tukemaa, rakentamisaktiviteetti laski selvästi ja ulkomaisten sijoitusten virta alueelle puolittui. Työttömyysaste alueella oli vielä hieman kriisiä edeltänyttä tasoa korkeampi, mutta se laski selvästi vuoteen 2009 verrattuna. Muutamilla toimialoilla, kuten hotelli- ja ravintola-alalla, työllisyys kuitenkin heikkeni yhä vuoden 2010 aikana. Väestön reaalitulot nousivat selvästi vuoden ensimmäisen puoliskon ripeän kasvun ansiosta.

Karjalan tasavallan huimat teollisuuden kasvuluvut vuoden 2010 alkupuoliskolla tasaantuivat loppuvuotta kohti. Tasavallan suuret yritykset johtivat kasvua ja alueen vientivetoinen talous hyötyi maailmanmarkkinahintojen noususta. Huomattava nousu rakentamisessa ja kiinteissä investoinneissa oli puolestaan paljolti seurausta keskushallinnon rahoittamista hankkeista.  Ulkomaisten investointien virta alueelle supistui yli 60%, mutta tätä voidaan toisaalta pitää paluuna normaalitilanteeseen vuoden 2009 erikoisen investointikehityksen jälkeen. Ulkomaisten investointien virrassa Karjalan tasavaltaan tilastoitiin piikki vuonna 2009, mikä selittyi pitkälti alueella toimivien suurten venäläisyritysten pääoman kierrätyksellä ulkomaisten veroparatiisien kautta. Väestön reaalitulot palasivat kriisiä edeltäneelle tasolle pitkälti eläkkeiden noston seurauksena. Työmarkkinakehitys ei ollut erityisen rohkaisevaa, sillä työttömyys väheni hitaasti samaan aikaan kun työttömyyden kesto piteni ja osa-aikatöiden osuus oli korkea.

Murmanskin läänissä monet vuoden 2010 talousindikaattorit osoittivat, että vaikka alue on hiljalleen toipumassa talouskriisistä, täysimittaiseen palautumiseen on vielä matkaa. Teollisuustuotanto ja vähittäiskauppa pääsivät takaisin kasvu-uralle. Alueen päätuotteiden myönteinen maailmanmarkkinahintojen kehitys edisti vientisektoria ja kohensi aluehallinnon budjettitilannetta. Samaan aikaan niin koti- kuin ulkomainenkin investointitoiminta oli kuitenkin erittäin heikkoa ja työllisyystilanne huononi entisestään. Valopilkkuna oli demografisen tilanteen hienoinen koheneminen, kun syntyvyys alueella nousi ja kuolleisuus laski. Kuolleisuusaste Murmanskin läänissä oli vuonna 2010 Luoteis-Venäjän alueista alhaisin.

Luoteis-Venäjän uudet talousseurantaraportit on julkaistu CEMATin sivustolla osoitteessa .

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹: Johtaja, prof. Riitta Kosonen, riitta.kosonen(at)aalto.fi ja tutkimuspäällikkö Päivi Karhunen,  paivi.karhunen(at)aalto.fi