ʵ

Uutiset

Maaperä tutuksi pohjarakentamisen maastoharjoituksissa

Rakentaminen vaatii aina tietoa maaperästä. Georakentamisessa tutkitaan maan ominaisuuksia ja sen soveltuvuutta rakentamiseen. Pohjarakentamisen opettajat ja yhteistyöyritykset tarjosivat keväällä alan opiskelijoille maastoharjoitukset osana georakentamisen ja kaivannaistuotannon kurssia.
Maastoharjoitus

Päivän aikana noin 200 opiskelijaa kävi pienryhmissä tutustumassa laitteisiin ja suoritti harjoituksiin liittyviä tehtäviä Ossinlammen ympäristössä. Opiskelijat edustivat kahta kurssia: geologia ja geomekaniikka sekä georakentaminen ja kaivannaistuotanto.

”Maaperäkartan mukaan olemme nyt sinisellä alueella eli huonosti rakennuskäyttöön sopivalla maalla”, kertoo yliopisto-opettaja Henry Gustavsson. ”Allamme on pehmeää savea, jonka paksuus on 3,5 metristä 15 metriin. Savi on niin pehmeää, että rakennukset täytyy perustaa paalujen varaan.”

maatutka

Maatutkan käytössä opastaa Aalto-yliopistossa geofysiikan alalta väitellyt TkT Tero Hokkanen.

Maaperän laatu selvitetään kairauksella. Energia- ja ympäristötekniikan pääaineessa opiskeleva Taneli Helminen tarttuu rohkeasti painokairaan.

Kairan teroitettu porkkanamainen kärki lyödään pystysuoraan maahan. Painoja lisätään samalla, kun kaira uppoaa maahan. Tavoitteena on saada kairan painumisnopeudeksi 2–5 cm sekunnissa. "Jos vauhti on liian nopeaa, vähennetään painoja. Jos liian hidasta, niin lisätään painoja. Kaikki kirjataan ylös”, opettaa Gustavsson.

Kairaaminen ei ole ihan kevyttä. Tarvitaan kaksi opiskelijaa, jotta työ pääsee vauhtiin. Pian kairausreiästä pursuaa vellimäistä savea. Jalkojen alla tuntuu oudolta, mutta opettajan mukaan ei ole syytä huoleen.

”Tässä on kunnon kuivakuori, joka kantaa jopa autoa. Lähempänä merenrantaa rakennusluokka on 6 eli rakentaminen on erittäin hankalaa. Kuitenkin rakennusmaan kalleus ja merenranta aiheuttavat sen, että näillekin maa-alueille rakennetaan”, kertoo Gustavsson.

Vesi- ja ympäristötekniikasta kiinnostunut Helminen toteaa, että maastoharjoitusten aikana myös maamekaniikka on alkanut kiinnostaa.

”Maisterivaiheen ohjelman valinta on vielä kesken, mutta ympäristöön liittyvät alat kiinnostavat. Ne ovat tulevaisuuden aloja”, hän tuumii.

Seuraavaksi ryhmä siirtyy hyvin rakentamiseen soveltuvalle alueelle, joka kuuluu rakennettavuusluokkaan 2. Maanvarainen perustaminen on siellä mahdollista, koska karkeampien maakerrosten päällä olevia pehmeitä maakerroksia on korkeintaan kolme metriä.

Kaikille avoin kandikurssi YYT-C2003 toteutettiin keväällä Ramobollin avustuksella Rakennustekniikan talon takapihalla, Ossinlammen ympäristössä ja läheisessä metsikössä.

Ramboll toimitti maastoharjoitukseen kolme kairausvaunua miehistöineen.

Käsikairaus

Taneli Helminen (vas.) tutustuu käsikairan käyttöön opettaja Henry Gustavssonin johdolla.

Rambollin kairausvaunu
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.