ʵ

Uutiset

Maija Savolaisen valokuvat uusintavat purjehduskuvastoa

Valokuvaaja Maija Savolaisen kuvat kertovat feministisestä purjehduskulttuurista. Hän haluaa haastaa purjehtimisen yleistä kuvastoa – ja tuoda esiin huolen Itämeren ympäristötilasta.
Neljä henkilöä kerääntyy vihreän järven rannalle, osittain lehvästön peitossa, tutkien jotain vedessä.
Kuva: Maija Annikki Savolainen

Kuvissa nuoret purjehtijanaiset lähtevät satamasta, reivaavat purjeita ja selviytyvät karuissakin sääolosuhteissa. Niistä välittyy yhdessäoloa, ystävyyttä ja hauskanpitoa. Niistä puuttuu perinteisten miesvaltaisten purjehduskuvien ylellisyys, teknologinen suuntautuminen ja kilpailuhenkisyys.

Tohtoritutkija, valokuvaaja Maija Annikki Savolainen uskoo, että valokuvilla on valtava potentiaali uusien yhteisöjen, kulttuurien ja tulevaisuuksien luomisessa.

Hän työstää parhaillaan väitöskirjaa Aalto-yliopiston taiteen ja median laitokselle, johon hän on kuvannut nuoria naisia veneilyn parissa. Savolainen haluaa haastaa yleisen kuvan purjehtimisesta – se ei ole pelkästään yksilö- ja etenkin mieskeskeinen kilpalaji arvosponsoreineen, kuten median tarjoamassa kuvastossa yleisesti nähdään.

Kaksi lasta istuu veneessä, toinen vihreässä paidassa ja mustissa shortseissa, toinen sinisessä paidassa ja farkkushortseissa.
Kuva: Maija Savolainen

Väitöstutkimuksessa ei ole kuitenkaan kyse vain monimuotoisuudesta ja edustuksesta. Se on myös taiteellinen tutkimus Itämeren ympäristökatastrofista, kuten sinilevän vuotuisista massaesiintymistä.

Savolainen on seurannut meripartiolaisia ja sitä, kuinka purjehtijat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa luonnon – ja vahingoittuneen ekosysteemin kanssa. Kanssaelon mahdollistajana on vastavuoroisuus sekä yhteinen kieli – fytografia – purjehtivien naisten ja sinilevän välillä.

Väitöskirjan ensimmäinen taiteellinen osa on tehty yhteistyössä graafisen muotoilijan Päivi Helanderin kanssa. ۳ٱ𾱲ٲöstä on syntynyt saaristomerelle sijoittuva utopistinen tarina Phytopia, joka kertoo naisten purjehduskulttuurista ja vallitsevasta sinileväongelmasta. Teoskokonaisuudessa Helander on kehittänyt visuaalisen ”aakkoston” sinileväbakteerien muodostelmista ja käsittelee levää kielijärjestelmänä.

äٳٱ:

Maija Annikki Savolainen & Päivi Helander: Phytopia 8.8.–7.9.2025
Valokuvakeskus Peri ry, Vanha Suurtori 5, Turku
Aukioloajat: ke–pe 12–18, la–su 12–16

Lauantaina 6.9 klo 14.00-15.00 näyttelytilassa järjestetään keskustelutilaisuus Naisten purjehduskulttuuri ja ympäristökatastrofin estetiikka

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.