Marsin ja Maan revontulet muistuttavat toisiaan
Blue aurorae on Mars: an artist interpretation of what aurorae may look like as seen by the NASA Curiosity rover, were it close to magnetic anomalies on Mars. Photomontage (c) NASA/JPL-Caltech/MSSS and (c) CSW/DB
Marsin ylempi kaasukehä saattaakin muistuttaa Maan ilmakehää enemmän kuin tähän asti on luultu. Tutkijat osoittivat, että Marsin ylempi kaasukehä hehkuu sinisenä riippuen auringon aktiivisuudesta. Valoilmiöt ovat paljain silmin nähtävissä voimakkaiden auringonpurkausten jälkeen. Tulos saatiin aikaan numeeristen simulaatioiden ja revontulisimulaattorina Planeterrella-laboratoriokokeen avulla. Tutkimus julkaistiin johtavassa planeetta-alan julkaisussa Planetary and Space Sciencessa 26. toukokuuta.
– Tutkimus osoittaa, että revontulien voimakkain väri on syvänsininen. Myös vihreää ja punaista väriä esiintyy, kuten Maassa. Mars-planeetan punaisella maaperällä kävelevä astronautti voisi ylöspäin katsoessaan nähdä hehkuvan yötaivaan paljain silmin, tutkija Cyril Simon Wedlund Aalto-yliopiston radiotieteen- ja tekniikan laitokselta kertoo.
Marsin revontuli-havainnot vahvistuivat entisestään
Marsin revontulet havaittiin ensi kertaa vuonna 2005 Euroopan avaruusjärjestö ESAn Mars Express satelliitissa olleen kuvauslaitteen avulla. Nyt tehty ennuste perustuu Planeterrella-laitteella tehtyyn laboratoriokokeeseen ja Grenoblen planetologian ja astrofysiikan instituutin ja NASAn kehittämään koelaitteeseen ja numeeriseen malliin.
– Planeterrella-koe tehtiin Ranskassa. Korvasimme laitteen harvan kaasun Marsin kaasukehän yleisimmällä ainesosalla eli hiilidioksidilla. Tässä Marsin ylempää kaasukehää muistuttavassa tyhjiössä luotiin sähköpurkaus, joka johti magneettikentän rakennetta mukailevan sinisen hehkun muodostumiseen, Simon Wedlund kertoo kokeesta.
Revontulien on havaittu muodostuvan Marsissa samaan tapaan kuin Maassa. Revontulia muodostuu, kun auringosta peräisin olevat sähköisesti varautuneet hiukkaset syöksyvät paikallisten magneettikenttien kenttäviivoja pitkin alas ja kohtaavat planeetan kaasukehän, jossa ne törmäilevät sen atomeihin ja molekyyleihin. Maassa revontulet ovat happiatomeista johtuen pääasiassa vihreitä ja punaisia tai ionisoituneista typpimolekyyleistä johtuen violetinsinisiä.
Planeterrella-laitteita on käytössä 17 kappaletta eri puolilla maailmaa. Pohjoismaiden ensimmäinen Planeterrella, ”Terrella Cubica”, on valmistumassa Aalto-yliopistoon. Laitteen rakentaminen on loppuvaiheissa ja se tulee käyttöön loppuvuodesta.
Prediction of blue, red and green aurorae at Mars by J. Lilensten, D. Bernard, M. Barthélemy, G. Gronoff, C. Simon Wedlund, A. Opitz, Planetary and Space Science, May 2015, PII : S0032-0633(15)00130-0, DOI : 10.1016/j.pss.2015.04.015
äپٴᲹ:
Tutkija Cyril Simon Wedlund
Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu
cyril.simon.wedlund@aalto.fi
puh. 050 448 1280
Lue lisää uutisia
Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla
BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin
Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026
Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.