ʵ

Uutiset

Mekaniikan alojen yhteistyölle vauhtia Suomen mekaniikkapäiviltä

XIII Suomen mekaniikkapäivät 2018 kokosi elokuussa ennätysmäärän kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita keskustelemaan mekaniikan eri alueisiin liittyvistä tutkimus- ja kehitysaiheista.
Suomen mekaniikkapäivät 2018

Konferenssin erityisteemana oli yhteistyö yli rajojen.

”On tärkeää tuoda yhteen akateeminen tutkimus, insinöörisovelluksiin tähtäävä tutkimus ja tuotekehitys mekaniikan eri aloilta, kiinteän aineen mekaniikasta ja maamekaniikasta virtausmekaniikkaan”, kertoo apulaisprofessori Jarkko Niiranen rakennustekniikan laitokselta.

”Oli avartavaa huomata,  kuinka eri lähestymistavoilla – teoreettisella, laskennallisella ja kokeellisella tutkimuksella – on oma roolinsa kokonaisuudessa, oli sitten kyse uutta ymmärrystä tai uusia teknologioita luovasta tutkimuksesta tai korkeatasoisista teollisista innovaatioista.”

Mekaniikkapäivät tarjoaa keskustelufoorumin tutkijoille, insinööreille, opettajille ja muille alan ammattilaisille sekä mahdollisuuksia tiedonvaihtoon, verkottumiseen ja yhteistyöhön. Tänä vuonna konferenssiin osallistui enemmän asiantuntijoita kuin koskaan aikaisemmin: lähes 150 eri alojen asiantuntijaa ja 15 partneriyritystä- ja yhteisöä.

"Pääpuhujina olivat yritysjohtaja Suomesta ja arvostetut emeritusprofessorit Ruotsista (KTH) ja Tanskasta (DTU). Kaksipäiväisen konferenssi aikana kuultiin lähes sata esitelmää”, Niiranen toteaa tyytyväisenä.

Teemat kattoivat teoreettisen, laskennallisen ja kokeellisen kiinteän aineen, maa- ja kallio- sekä virtausmekaniikan sisältäen laajan kirjon sovelluksia: lujuusoppi, rakenteiden mekaniikka, virtausdynamiikka, murtumismekaniikka, väsyminen, termomekaniikka ja termodynamiikka, mikromekaniikka, kontaktimekaniikka, rakenteiden optimointi, virtauksen ja rakenteen vuorovaikutus, numeerinen analyysi, monikappaledynamiikka, mekatroniikka, koneiden ja rakenteiden suunnittelu, sekä  mekaniikan sovellukset teollisuudessa ja lääketieteessä.

Suomen mekaniikkapäivät järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1982. Sen jälkeen tapahtuma on järjestetty joka kolmas vuosi. Tänä vuonna päivien järjestelyistä vastasi Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitos. Järjestelytoimikunnassa olivat mukana myös konetekniikan laitos, VTT ja CSC.

Kuva: Topi Kaaresoja (oik.) partneriyritys Infradex:stä esittelee professori Jarmai Karolylle lämpökameratekniikan ominaisuuksia.

äپٴᲹ:

Apulaisprofessori Jarkko Niiranen, jarkko.niiranen@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuusi valkoista kasvoa ympäröi hymyilevän purppuran keskustan keltaisella taustalla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopiston tutkija ratkoi väitöskirjassaan Newtonin ajoista asti kutkuttanutta matematiikkapulmaa

Tutkija löysi sivuamisluvulle (engl. kissing number) kolme uutta alarajaa korkeissa ulottuvuuksissa.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Vasemmalta Sini Peltonen, Inka Hiltunen, Inka Tenhunen ja Laura Vasko. Kuva: Matti Ahlgren.
Opinnot Julkaistu:

Löytyykö vetovoiman salaisuus Linnanmäen karusellista? “En olisi uskonut, että pääsen yliopistossa tekemään mittauksia kahvikupissa”

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan ja matematiikan opiskelijat Sini Peltonen, Ronja Laurén, Inka Hiltunen, Inka Tenhunen ja Laura Vasko tutustuivat toisiinsa ensimmäisellä mekaniikan kurssilla tekemällä ryhmälaskuharjoituksia, jotka koskivat pyörimismäärän säilymistä. He jäivät pohtimaan, miten vastaavat ilmiöt toimivat huvipuistolaitteessa, jossa on useampia kiertoakseleita.