ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Metropolialueen korkeakoulujen rehtorien kannanotto budjettiriiheen: Korkeakouluihin panostaminen lisää tuottavuutta ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä

Korkeakoulujen perusrahoituksen 60 miljoonan euron lisäys on tärkeää toteuttaa täysimääräisenä, samoin lisämääräraha aloituspaikkojen nostoon.
Neljä opiskelijaa laskeutuu portaita valoisassa aulatilassa kampuksella. Kuva: Aalto-yliopisto / Unto Rautio.

Hallitus on ottanut tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen tavoittelun. Kuten hallitusohjelmassa todetaan, talouskasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvun tärkeimmiksi tekijöiksi mainitaan ohjelmassa osaaminen ja innovaatiot.

Me kaikki metropolialueen korkeakoulut olemme sitoutuneita Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseen takaisin maailman kärkeen sekä laadukkaan, innovaatioita tuottavan tutkimuksen tuottamiseen. Haluamme tarjota laadukasta koulutusta useammalle nuorelle ja jouduttaa jatkuvaa oppimista. Korkeakouluilla on tärkeä tehtävä myös eriarvoistumiskehityksen pysäyttäjinä ja suomalaisen sivistysperustan vahvistajina.

Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin päätöksiä. Esimerkiksi osaamistason nosto korkeakoulutettujen määrää lisäämällä näkyy työllisyysasteessa ja työn tuottavuuden kasvussa viiveellä. Samoin nyt tehtävät panostukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen kasvattavat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa kansainvälisten yritysten silmissä pitkällä aikavälillä. Jotta vaikutuksia saadaan nopeammin aikaan, korkeakoulujen perusrahoituksen täysimääräinen 60 miljoonan euron vuotuinen lisäys on tärkeää toteuttaa täysimääräisenä opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukaisesti heti hallituskauden alusta alkaen, samoin opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukainen lisämääräraha aloituspaikkojen nostoon.

Taustaa: Viime vuosien leikkauksilla on ollut kovia seurauksia korkeakoulujen toimintaan: vuosien 2016–2019 aikaiset menetykset ovat indeksijäädytyksineen yli miljardin. Tämä on johtanut siihen, että vuonna 2020 korkeakouluilla on käytössään vuotta kohden rahaa yli 400 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen osalta tämä on merkinnyt joka viidennen euron menetystä.

  • Ilkka Niemelä, Aalto-yliopisto
  • Mona ForsskÃ¥hl, Yrkeshögskolan Arcada
  • Tapio Kujala, Diakonia-ammattikorkeakoulu
  • Teemu Kokko, Haaga-Helia
  • Karen Spens, Hanken
  • Jari Niemelä, Helsingin yliopisto
  • Jukka Määttä, Humak
  • Jouni Koski, Laurea
  • Jari Kallio, Maanpuolustuskorkeakoulu
  • Riitta Konkola, Metropolia
  • Jari Perkiömäki, Taideyliopisto
  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kolme ihmistä keskustelemassa pöydän ääressä kannettavien tietokoneiden kanssa. Teksti: Visiting Professorships at TU Graz, 1.10.2026 - 31.1.2027.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Hae vierailevaksi professoriksi TU Graz:iin

Unite!-yliopistoallianssiin kuuluva TU Graz Itävallassa kutsuu kokeneita post doc -tutkijoita hakemaan kahta täysin rahoitettua vierailijaprofessuuria. Hakuaika päättyy 20.2.2026, ja tehtävät alkavat 1.10.2026.
Neljä ihmistä lavalla pitämässä kylttejä, joissa tekstit kuten @DePaulU ja LeadHER. Kaksi ihmistä katsoo yleisöstä.
Kampus Julkaistu:

Uusinta tietoa ja oivalluksia – Aalto-yliopisto kutsuu taas kaikki uteliaat matkalle tieteen ja taiteen maailmaan

Kevään ohjelmassa on luentoja ja tiedeteatteria muun muassa toivosta, tekoälystä ja vihreästä rakentamisesta.
Henkilö pitää kahta keltaista lehteä värikkään näyttelyn edessä, jossa on erilaisia julisteita ja tekstitauluja.
Aalto Magazine Julkaistu:

Aalto University Magazine on toivon jäljillä

Uusi Aalto University Magazine on ilmestynyt. Lehti kutsuu pohtimaan, mistä toivo syntyy ajassa, jota leimaavat epävarmuus ja nopeat muutokset.
Vasemmalla sateenkaaren värit gradienttina. Oikealla Outi Elina Kansanen nojatuolissa.
Yliopisto Julkaistu:

Outi Elina Kansanen hyväksyy epätäydellisyyden itselleen ja muille

100 sanaa -sarjassa Sähkötekniikan korkeakoulun kehityspäällikkö kertoo, miten hän edistää yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta työssään.