���ʵ���

Virva Salmivaara ja Ewald Kibler. Kuva: Roope Kiviranta / Aalto-yliopisto. 

Sellaisissa maissa, joissa joko liberaali tai sosialistinen ajatusmalli hallitsee sekä markkinoiden koordinointia että sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoamista, asiantuntijat uskovat yhteiskunnallisten yritysten tarjoavan tehokkaita ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Sen sijaan maissa, joissa valtio soveltaa markkinoiden koordinoinnissa erilaista toimintatapaa kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoamisessa, asiantuntijat eivät arvosta yhteiskunnallista yrittäjyyttä.

Äskettäin julkaistu tutkimus tarkasteli yhteensä 361 asiantuntijan näkemyksiä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä 11 kapitalistisessa valtiossa. Tutkimusaineisto kerättiin Global Entrepreneurship Monitor -tutkimusprojektista, joka tuottaa tietoa yrittäjätoiminnasta ja sen edellytyksistä yli 70 maasta.

”Aiempien tutkimusten perusteella eri maiden välillä on valtavia eroja yhteiskunnallisen yrittäjyyden määrässä. Tutkimuksemme on kuitenkin ensimmäinen, joka osoittaa, miksi tietyn maan asiantuntijat joko uskovat tai eivät usko yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen omassa maassaan”, kertoo Suomen Akatemian akatemiatutkija Ewald Kibler. ”Liberaalit markkinataloudet, jotka tarjoavat vain vähän sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten Yhdysvallat tai Sveitsi, näyttävät tukevan yhteiskunnallisia yrityksiä kaikkein eniten”, Ewald Kibler jatkaa. Apulaisprofessori Pekka Stenholm Turun yliopistosta lisää: ”Yhteiskunnalliset yritykset nauttivat korkeaa arvostusta myös koordinoidummissa talouksissa, joissa pidetään huolta kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Suomi on erinomainen esimerkki tällaisesta maasta.”  

”Kansallisten hallitusten täytyy olla johdonmukaisia markkinatoiminnan hallinnassa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoamisessa, jotta yhteiskunnalliset yritykset voivat saavuttaa arvostusta. Esimerkiksi liberaalit valtiot antavat viestin, että yhteiskunnallisille palveluille on suuri kysyntä ja että yritykset voivat vapaasti ryhtyä kansallisten palvelujen tarjoajiksi. Sen sijaan sosialistisemmissa valtioissa syntyy mielikuva, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoaminen on kansallinen tehtävä ja että yhteiskunnalliset yritykset ovat tervetulleita tekemään yhteistyötä valtion ja muiden julkisten toimijoiden kanssa”, selittää tutkijatohtori Virva Salmivaara.

Kiblerin johtaman kirjoittajaryhmän johtopäätös on, että jos valtio kuitenkin suhtautuu tiettyyn asiaan liberaalisti, mutta toimii hyvin aktiivisesti jossakin toisessa asiassa, syntyy epäselvyyttä, joka johtaa siihen, ettei yhteiskunnallisia yrityksiä arvosteta yhtä paljon. Etelä-Korea ja Norja ovat esimerkkejä tällaisista maista, joissa hallitus koordinoi markkinoita, mutta ei tarjoa juurikaan sosiaali- ja terveyspalveluja.

Yhteiskunnalliset yritykset ovat kaupallisia toimijoita, jotka pyrkivät edistämään yhteiskunnan tai ympäristön hyvinvointia. Niillä on sekä yhteiskunnallisia että liiketoiminnallisia tavoitteita. Suomalaisista yrityksistä esimerkiksi Linnanmäki voidaan laskea yhteiskunnalliseksi yritykseksi, sillä se kerää rahaa lapsille suunnattuun hyväntekeväisyyteen. Yhdysvaltalainen esimerkki on TOMS-kenkävalmistaja, joka käyttää tuottojaan kehitysmaiden auttamiseen.

������ä�پ���ٴDz�:

Ewald Kibler, Suomen Akatemian akatemiatutkija
Aalto-yliopisto, johtamisen laitos
+358 40 353 8442
ewald.kibler@aalto.fi

Virva Salmivaara, tutkijatohtori
Aalto-yliopisto, johtamisen laitos
+358 50 441 8111
virva.salmivaara@aalto.fi

Pekka Stenholm, apulaisprofessori
Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö
+358 50 505 6537

Viite:

Kibler, E., Salmivaara, V, Stenholm, P., & Terjesen, S. 2018. The evaluative legitimacy of social entrepreneurship in capitalist welfare systems. Journal of World Business, 53(6), 944–957.