Miljoona euroa säteilyilmaisimien tutkimukseen
Aalto-yliopiston tutkimushankkeissa kehitetään silmän sarveiskalvon kuvantamistekniikkaa, erityisherkkää magneettikentän mittaustekniikkaa sekä germanium-pohjaisia erittäin herkkiä infrapuna-antureita. Kolme hanketta saivat yli puolet (53 prosenttia) haussa olleesta Suomen Akatemian kahden miljoonan euron rahoituksesta.
Professori Zachary Taylorin tutkimusryhmä kehittää uutta kuvantamismenetelmää, jolla voitaisiin havaita sarveiskalvon siirteen hylkiminen täsmällisesti ja ajoissa. Alimillimetriaaltoihin, terahertsispektroskopiaan ja valokerroskuvaukseen perustuva menetelmä voisi havaita liiallisen nesteen kertymisen, joka enteilee hylkimisreaktiota.
”Nykyiset diagnosointimenetelmät havaitsevat hylkimisen liian myöhään, mikä voi johtaa siirteen tuhoutumiseen. Tämän teknologian ansiosta sarveiskalvosiirre voidaan pelastaa ja näin säilyttää potilaan näöntarkkuus”, Taylor sanoo.
Vanhemman yliopistonlehtorin Gheorghe-Sorin Paraoanunhankkeessa rakennetaan erityisherkkiä magneettikentän ilmaisimia, joissa hyödynnetään yhtä keinotekoista atomia.
”Pienen magneettikentän havaitsemisesta voi olla hyötyä muun muassa aivotutkimuksessa, geologiassa, maanjäristysten ennustamisessa ja öljyn etsinnässä. Keinotekoisen atomin valmistaminen ja hallinta voi myös vaikuttaa fysiikan perustutkimukseen, esimerkiksi aksionin eli hypoteettisen alkeishiukkasen havaitsemiseen.”
Professori Hele Savinin tutkimuksessa kehitetään yhdessä australialaisen New South Walesin yliopiston kanssa uudenlaisia erittäin herkkiä infrapuna-antureita muun muassa lääketieteellisen tutkimuksen käyttöön. Hanke yhdistää Aallon mustaan piihin liittyvää osaamista ja New South Walesin yliopistossa kehitettyä laserprosessointia.
Rahoitetut hankkeet ovat osa Suomen Akatemian , jossa edistetään terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien säteilyilmaisimien kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, jotka luovat uudenlaisia, laitelähtöisiä ja toiminnallisia säteilyilmaisinkokonaisuuksia.
Kuva: Aalto-yliopisto, Aino Huovio
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.