Miljoonahanke pureutuu vedyn palamisen fysiikkaan ja kemiaan
Vedyn ja siitä jalostettujen polttoaineiden, kuten ammoniakin, käytöstä ei synny lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Vedyllä onkin keskeinen rooli Suomen ja Euroopan pyrkiessä vähentämään riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista ja siirtymisessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. EU:n tavoite on, että vihreän sekä vähähiilisen vedyn ja niistä johdettujen polttoaineiden osuus olisi lähes viidennes energian loppukäytöstä vuonna 2050.
Nyt Business Finland on myöntänyt 1,7 miljoonan euron rahoituksen HENNES-tutkimushankkeelle, jossa tutkitaan vedyn palamisen fysiikkaa ja kemiaa. Yliopistoista hankkeessa ovat mukana Aalto-yliopisto ja Turun yliopisto. Tutkimus on osa äٲän Zero Emission Marine -ekosysteemihanketta, jonka tavoitteena on edesauttaa muun muassa nollapäästöisen meritekniikan kehittämistä.
”Vetykäyttöisiä polttomoottoreja on tutkittu melko paljon. Niitä ei kuitenkaan ole otettu laajalti käyttöön sähköntuotannossa ja liikenteessä, sillä vedyn palamisesta moottorissa on vain vähän perustietoa. Tarvitsemme syvempää tietoa ja ymmärrystä vedyn termodynamiikasta, virtausmekaniikasta, typenoksidipäästöistä ja palamisprosesseista”, kertoo virtausfysiikan ja energiatekniikan professori Ville Vuorinen Aalto-yliopiston konetekniikan laitokselta. Aallosta tutkimuksessa on mukana myös palotekniikan professori Simo Hostikka.
Edistyneiden 3D simulointimenetelmien ja kokeellisen tutkimuksen yhdistäminen on hankkeessa avainroolissa. Vedyn perusominaisuuksia selvittävän tutkimusprojektin tuloksia voivat hyödyntää niin tiedeyhteisö ja kuin teollisuus.
Tutkimuksen ja tuotekehityksen tiivis yhteistyö avainroolissa
Vety poikkeaa perinteisistä polttoaineista termodynaamisten ja kemiallisten ominaisuuksiensa suhteen ja käyttäytyy palamisprosesseissa eri tavalla. Myös vedyn syttymisherkkyys ja molekyylin pieni koko asettavat haasteita sekä palamisen hallinnalle että vedyn varastoinnille.
Vetypalamisen tarkka mallinnus on erittäin haastava laskennallisen fysiikan ja kemian ongelma, jonka ymmärrys on tärkeää suunniteltaessa tehokkaita palamisprosesseja. Tietoa tarvitaan esimerkiksi nestemäisen vedyn varastoimiseen ja energian siirroissa käytettävien lämmönvaihtimien ja höyrystimien kehittämiseen ja suunnitteluun.
Professori Vuorisen ryhmän tutkimuskohteina ovat erityisesti polttimien liekit ja palamisilmiöt polttomoottoreissa. Professori Hostikan ryhmä keskittyy vedyn paloturvallisuuden tutkimukseen.
Turun yliopiston konetekniikan apulaisprofessori Armin Wehrfritz ja hänen tutkimusryhmänsä tutkivat vedyn ja vedystä johdettujen polttoaineiden termodynaamisia sekä olomuodonmuutosten ominaisuuksia, erityisesti polttoaineen varastointi- ja syöttöjärjestelmien sovellusten osalta.
”Ilmastopäästöjen vähentäminen ja fossiilivapaan energia- ja liikennesektorin kehittäminen vaatii akateemisen tutkimuksen ja yritysten tuotekehityksen tiivistiä yhteistyötä. Vetypolttoaineella on suuri potentiaali erityisesti merenkulussa, mutta vedyn arvoketjun kehittäminen tuotannosta, varastoinnista, kuljetuksesta aina polttoainekäyttöön saakka vaatii perusteellista ymmärrystä vedyn ominaisuuksista. HENNES-hanke mahdollistaa vedyn käytön kokonaisvaltaisen tutkimuksen ja kehityksen”, Wehrfritz sanoo.
Tutkijat käyttävät hankkeessa avoimen lähdekoodin simulaatiotyökaluja selvittääkseen, miten vety käyttäytyy esimerkiksi teollisuudelle tärkeissä moottoreissa ja polttimissa sekä energian siirrossa käytettävissä lämmönvaihtimissa. Simulaatioilla voidaan tutkia myös vedynpaloturvallisuutta. Uuden tiedon avulla on mahdollista suunnitella entistä tehokkaampia ja kestävämpiä vedyllä toimivia polttomoottoreita, mikä puolestaan edistää hiilivapaan energian käyttöä maailmanlaajuisesti.
äٲä saa tutkimuksen kautta arvokasta tietoa vihreille polttoaineille suunnatuista teknologiaratkaisuista.
”äٲä on sitoutunut kehittämään hiilivapaita polttoaineita käyttäviä polttomoottoreita sekä merenkulun käyttökohteisiin että sähkömarkkinoita tukeville voimalaitoksille. Vedyn palamisen mallinnus on osa ydinosaamista, jota tarvitaan moottorin suorituskyvyn optimoinnissa”, tähdentää Jari Hyvönen äٲä Marine Powerin tuotekehityksestä.
Aalto-yliopiston osuus Business Finlandin myöntämästä rahoituksesta on 1,1 miljoonaa euroa ja Turun yliopiston 0,6 miljoonaa euroa. Hankkeessa on äٲän lisäksi mukana useita yrityksiä; AGCO Power, Oilon, Finno Exergy, Vahterus, Auramarine, KK-Palokonsultti Oy sekä P2X Solutions, joka tuottaa tutkimuksessa tarvittavan vedyn tuulivoiman sähköllä hajottamalla vesimolekyylejä vedyksi.
Kuvat:
äپٴᲹ:
Aalto-yliopisto
Professori Ville Vuorinen
puh. 050 361 1471
ville.vuorinen@aalto.fi
Professori Simo Hostikka
puh. 050 447 1582
simo.hostikka@aalto.fi
Turun yliopisto
Apulaisprofessori Armin Wehrfritz (englanniksi)
puh. 050 569 6710
armin.wehrfritz@utu.fi
äٲä
Jari Hyvönen, General Manager
puh. 040 093 0978
jari.hyvonen@wartsila.com
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa
Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.