���ʵ���

Tekniikan Akatemia TAF jakoi tiistaina 18. toukokuuta miljoonan euron arvoisen Millennium-teknologiapalkinnon brittiläisille Cambridgen yliopiston professoreille Shankar Balasubramanianille ja David Klenermanille.

Professoreiden kehittämän Next Generation Sequencing -teknologian (NGS) ansiosta DNA:ta voidaan lukea todella nopeasti. Tekniikalla on merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä, muun muassa tappavien sairauksien, kuten koronavirustaudin ja syöpien vastaisessa taistelussa. Tekniikkaa voidaan käyttää hyödyksi myös esimerkiksi kasvitautien torjunnassa ja ruoantuotannon edistämisessä.

Uuden sukupolven sekvensointi on nopea tapa tunnistaa koronaviruskantoja ja muita taudinaiheuttajia. Teknologiaa käytetään koronaviruksen mutaatioiden jäljittämisessä ja tutkimisessa ympäri maailmaa. Sekvensointimenetelmä on mahdollistanut koronarokotteiden nopean kehittämisen ja sitä käytetään myös tulevien pandemioiden ehkäisyyn. Kansainvälinen palkintolautakunta päätyi innovaation palkitsemiseen jo helmikuussa 2020 ennen COVID-19-pandemian maailmanlaajuista leviämistä.

Akatemiaprofessori Päivi Törmä Aalto-yliopistosta toimii Millennium-teknologiapalkinnon palkintolautakunnan puheenjohtajana. ”Teknologia tulee yhä vahvemmin edistämään kestävää kehitystä yksilöllisen lääkehoidon ja tappavien tautien ymmärtämisen ja estämisen kautta. Menetelmän elämänlaatua parantava vaikutus on valtava. Professorit Balasubramanian ja Klenerman ovat ehdottomasti ansainneet palkintonsa”, Päivä Törmä sanoo.

Nyt palkittu teknologia on miljoona kertaa nopeampi ja halvempi kuin menetelmät, joilla esimerkiksi ihmisen genomi kerran selvitettiin. Vuonna 2000 aloitettu ihmisen genomin sekvensointi vei yli 10 vuotta ja maksoi yli miljoona dollaria. Nykyään ihmisen genomi voidaan sekvensoida päivässä 1 000 dollarin hintaan. Balasubramanianin ja Klenermanin kehittämällä teknologialla sekvensoidaan nykyään joka vuosi yli miljoonan ihmisen genomi. Tehokkaan menetelmän ansiosta esimerkiksi sairauksista saadaan parempaa tietoa yhä nopeammin.

NGS-teknologialla on valtava vaikutus geenitutkimuksen, lääketieteen ja biologian aloihin. DNA:sta tehdään nykyään myös nanorakenteita ja -materiaaleja. Niihin liittyvää tutkimusta tehdään myös Aalto-yliopistossa.

Palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa kahdelle voittajalle samasta keksinnöstä, mikä korostaa yhteistyön merkitystä tieteessä ja innovaatioiden kehittämisessä. Yhdeksästä aiemmasta Millennium Technology Prize -voittajasta kolme on sittemmin voittanut Nobel-palkinnon.

Millennium-teknologiapalkinto on suomalainen tunnustus ihmisten elämänlaatua ja kestävää kehitystä edistävän teknologian kehittäjille. Palkinnon myöntää joka toinen vuosi riippumaton säätiö Tekniikan Akatemia TAF. Palkittavan innovaation valitsee Tekniikan Akatemian hallitus kansainvälisen palkintolautakunnan ehdotuksesta.

Aalto-yliopisto on Tekniikan Akatemian strateginen kumppani ja muun muassa tekee ehdotukset uusista jäsenistä palkinnon kansainväliseen palkintolautakuntaan.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

(millenniumprize.org)