ʵ

Uutiset

Näköalapaikka aikamme suuriin haasteisiin: Corinna Coupette yhdistää lakia ja teknologiaa

Coupette nimitettiin tietotekniikan apulaisprofessoriksi tänä syksynä.
Corinna Coupette
Corinna Coupette. Kuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Corinna Coupette on aloittanut kuluvana syksynä Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen apulaisprofessorina. 

Saksalaistaustainen Coupette tekee tutkimusta sekä tietotekniikan että oikeustieteen saralla. Hän kehittää laskennallisia menetelmiä oikeudellisten ilmiöiden tutkimiseen ja on erityisesti kiinnostunut siitä, miten oikeusjärjestelmät toimivat – kuinka ne kehittyvät rinnakkain teknologian kanssa, millä tavoin ne muokkaavat ja saavat vaikutteita sosio-ekologisista järjestelmistä, ja miten lakeja laativat, toimeenpanevat, valvovat ja tulkitsevat ihmiset vuorovaikuttavat keskenään. Lisäksi Coupette tutkii sitä, miten tietoteknikot voivat hyödyntää oikeudellista tietämystä rakentaakseen vastuullisesti suunniteltuja järjestelmiä.

“Pyrin kuromaan umpeen kuilua tietotekniikan ja oikeustieteen välillä käytävän molemmilta puolilta”, hän kuvailee työtään.

Coupetten tutkimus liittyy moniin teknologiakentän ja erityisesti tekoälyn kuumimmista kysymyksistä.

“Voidaan sanoa, että lain ja teknologian välillä on tällä hetkellä jopa kilpailua”, hän selittää viitaten tilanteeseen, jossa teknologia yhä vahvemmin ohjailee ihmisten käyttäytymistä. Lainsäätäjät kamppailevat pysyäkseen muutoksen perässä ja luodakseen tilanteeseen ihmisoikeuksia kunnioittavia pelisääntöjä. Esimerkkinä tästä on Euroopan unionin tekoälysäädös, joka sääntelee tekoälyn käyttöä ja kehittämistä.

Lisäongelmana on, että suurin osa uusien haasteiden kanssa painivista ymmärtää joko oikeudellista tai teknologista puolta, mutta harvemmin molempia. Coupettella on ainutlaatuinen paikka näiden risteyskohdassa.

Irti vanhentuneista odotuksista

Coupetten matka Aaltoon ja tietotekniikan pariin yleisemminkin on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivainen.

"Kävin lukioni katolisessa tyttökoulussa Länsi-Saksassa. Näinä vuosina omaksuin ajatuksen, että on olemassa erikseen naisille ja miehille sopivia asioita. Niinpä veljeni oli meistä se luonnontieteisiin ja minä kieliin ja taiteisiin suuntautunut - se oli meidän tapamme sisäisesti jakaa lahjakkuuksia", Coupette kertoo.

Uran valinta oli haastavaa. Aluksi hän päätti suunnata oikeustieteelliseen.

"Siinä yhdistyivät kiehtovasti kiinnostukseni kieliin, matematiikkaan, loogiseen päättelyyn ja oikeudenmukaisuuteen. Oikeustiede vaikutti sopivalta valinnalta."

Hampurin Bucerius Law Schoolissa Coupette keskittyi oikeustieteen perusteisiin. Hän tarkasteli oikeusjärjestelmiä ylätasolta, erityisesti niiden yhteyksiä muun muassa teknologiaan, filosofiaan ja taloustieteeseen. Opintojen jälkeen Coupette siirtyi Müncheniin tekemään väitöskirjaa Max Planck Institute for Tax Law and Public Finance -instituutissa, koska tutkimus tuntui läheiseltä ja hän halusi samalla ostaa itselleen aikaa miettiä, mitä jatkossa haluaa tehdä.

Väitöstyön ohella Coupette alkoi myös opiskella tietotekniikkaa. Tästä löytyi odottamattomia yhtymäkohtia hänen väitöskirjaansa, joka tarkasteli lakiin liittyviä ilmiöitä verkostoina. Lisäksi tietotekniikka osoittautui yksinkertaisesti hauskaksi.

"Näiden kahden asian tekeminen samanaikaisesti ohjelmoi aivoni uudelleen. Olin superkiireinen mutta samalla tasapainossa ja onnellinen. Se tieteellisen vapauden tunne on jotain, mitä tulen aina tavoittelemaan," hän kuvailee.

Coupette päätyi lopulta tekemään myös tietotekniikasta väitöskirjan, joka valmistui Max Planck Institute for Informatics -instituutista viisi vuotta oikeustieteen väitöskirjan jälkeen. Tällä kertaa hänen tutkimuksensa keskittyi menetelmien kehittämiseen: siihen, miten reaalimaailman ilmiöitä voidaan kuvata graafeina ja verkostoina, ja kuinka tiedonlouhinnan ja koneoppimisen avulla voidaan ymmärtää relaatiotietoa. Nykyään hänen tutkimuksensa yhdistää molempien väitöskirjojen aikana hankittuja taitoja ja asiantuntemusta.

"Yksi tapa katsoa uraani on ymmärtää se matkana pois hyvin sukupuolittuneesta maailmankuvasta – minulta kesti vuosia huomata, että voin valita myös teknisen urapolun."

Oikeanlaista energiaa

Coupette vieraili Aallossa ensimmäistä kertaa toisen väitöskirjansa loppuvaiheessa. Tuolloin hän huomasi, että tietotekniikan laitoksella tehtävä työ sopi hyvin yhteen hänen omien kiinnostuksenkohteidensa kanssa. Myös muut seikat vetivät häntä Aallon suuntaan.

"Vierailullani koin, että Aallossa oli dynaamista, yrittäjähenkistä ja taiteellista energiaa. Ajattelin, että tämä on instituutio, johon voin aidosti samaistua ja jota voin ylpeänä edustaa. Olen taipuvainen vahvasti samaistumaan työpaikkaani."

Myös yhteistyömahdollisuudet tekivät häneen vaikutuksen.

"Täällä on lukuisia yhteyksiä muihin korkeakouluihin – olen jo ollut yhteydessä kollegoihin Kauppakorkeakoulussa ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Minusta on hienoa, että täällä on aidosti mahdollista tehdä yhteistyötä tieteenalarajojen yli.”

Corinna Coupette johtaa Telos Labia, jossa tutkitaan oikeustieteen, tietotekniikan ja kompleksisten järjestelmien yhtymäkohtia. Hänen kotisivunsa löytyvät

Corinna Coupette

Corinna Coupette

Assistant Professor
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.
Moderni rakennus, jossa värikäs laatoitettu julkisivu, jossa integroitu aurinkopaneeli. Taivas on kirkas ja vaaleansininen.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa

Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.