NASA etsii Helsingistä kekseliäimpiä sovelluksia – satelliittidata valjastetaan kestävän kehityksen avuksi
Satelliittien keräämässä datassa on paljon kaikille avointa materiaalia. Kilpailusovellukset hyödyntävät NASAn World Windiä. Se on avoimen lähdekoodin ohjelmointirajapinta, jonka pohjalta voi esimerkiksi luoda 3D-visualisointeja maastosta ja kaupungeista, ennustaa sääilmiöitä ja monitoroida liikennettä. Kuva: NASA
Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä NASA Europa Challenge -sovelluskilpailu on edennyt loppusuoralle. Tuomaristo valitsi finaaliin yksitoista joukkuetta, joiden sovellukset edistävät kestävää kehitystä ja parantavat elämänlaatua NASAn World Wind -alustan ja avoimen satelliittidatan avulla.
NASAn kilpailun tavoitteena on valjastaa avaruudesta saatava satelliittidata kestävän kehityksen käyttöön Maan päällä.
Finaaliin valitut sovellukset kehittävät esimerkiksi ympäristön ja säätilojen seurantaa. Tällaisia sovelluksia ovat maastopalojen ennustamista tehostava (joukkueen kotimaa Iso-Britannia), säätietoa 4D-muodossa esittävä (Jordania ja Suomi), siitepölymäärien seurantaa helpottava Smart Pollen Monitor (Saksa) ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia visualisoiva (Yhdysvallat).
Maataloutta ja luonnovarojen kestävää käyttöä edistäviä sovelluksia ovat parhaiden marjapaikkojen paikannin Satellio Berry Monitor (Suomi), peltojen optimaalisen kastelun mahdollistava (Suomi) ja droneteknologiaa vedenlaadun valvonnassa hyödyntävä Drone Trek (Suomi).
Kaupunkiympäristössä toimivia finaaliehdokkaita edustavat kolmiulotteisia kaupunkikarttoja kehittävä (Italia), kaupunkien historiallista ja tulevaa kehitystä havainnollistava Perfekt City (Suomi), ja erilaiset tapahtumat löytävä (Suomi). Lisäksi finaalissa kisaa moniulotteisten tiedostojen visualisoinnin mahdollistava (Italia).
”Tänä vuonna on kisassa mukana uusia kiinnostavia ideoita, joista monesta varmasti kuullaan vielä tulevaisuudessa”, sanoo tuomaristoon kuuluva Aalto-yliopiston avaruustekniikan professori Jaan Praks.
”Avaruudesta saatavan satelliittidatan määrä kasvaa koko ajan, ja sen käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. NASAn ja ESAn tuottamat satelliittikuvat ovat jopa maksutta kaikkien käytettävissä. Tämänkin kilpailun sovellukset ovat avointa koodia, joten ne ovat myöhemmin vapaasti hyödynnettävissä.”
Voittaja ratkeaa 31. elokuuta
Suomalaisista ja kansainvälisistä avaruus-, satelliitti- ja ilmastoalan asiantuntijoista koostuva tuomaristo painotti valinnassa erityisesti sovellusten teknistä vaativuutta sekä niiden toteutusta ja toimivuutta. Lisäksi he arvioivat sovellusten käyttöliittymiä, sovelluksia esitteleviä verkkosivua ja ideoiden merkityksellisyyttä. Osallistujien joukko oli kansainvälisin koko viidettä kertaa järjestettävän kilpailun historiassa: 21 tiimin joukossa oli edustajia muun muassa Kiinasta, Intiasta, Espanjasta ja Yhdysvalloista.
NASA Europa Challenge tähtää tänä vuonna elinolojen kehittämiseen metropolialueilla. Suomen valinta kisapaikaksi oli luonteva: avaruusbuumi on synnyttänyt maahamme jo lukuisia alan startup-yrityksiä, ja Euroopan avaruusjärjestö ESA on valinnut Suomen uudeksi avaruuskiihdyttämönsä kotipaikaksi.
”Ja Helsinki on maailmalla tunnettu yhtenä parhaista kaupungeista elää ja asua”, Jaan Praks muistuttaa.
Finalistijoukkueet kutsutaan mentoroitaviksi 29.–30. elokuuta Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella järjestettäviin työpajoihin. Kilpailun voittaja julkistetaan 31. elokuuta Espoossa Nokian Executive Learning Centerissä järjestettävässä tilaisuudessa klo 13 alkaen. Voittajille jaetaan 6 000 euron rahapalkinto. Kilpailun palkintojenjakotilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.
äپٴᲹ:
Professori Jaan Praks
Aalto-yliopisto
P. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi
Kilpailun järjestäjä Mikko Järvilehto
Ultrahack
p. 040 508 6265
mikko.jarvilehto@ultrahack.org
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.