ʵ

Uutiset

Nukketeatteri mikroskoopissa syntyy taiteilijoiden ja fyysikoiden yhteistyönä

Studio Pasilassa koettiin elokuussa jotain ainutlaatuista, kun lavalla nähtiin maailman pienintä nukketeatteria. Apua esityksen toteutukseen saatiin Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan tutkijoilta.
Kaksi ihmistä ja pöytiä esiintymislavalla, takana valkokangas, jossa näkymä mikroskoopista.
Mikropartikkeleita liikutellaan fyysikoiden oppien mukaisesti ääniaaltojen ja sähkökenttien avulla, ja mikroskoopin näkymä heijastetaan teatterin lavalla valkokankaalle. Kuva: Tiina Forsberg / Aalto-yliopisto.

Nano Steps -esitys syntyi nukketeatteritaiteilija Aati Hanikan ideasta. Inspiraation teokseen hän löysi paitsi Kymmenen uutta ihmettä -tiedekirjasta, myös IBM:n tekemästä animaatiosta  (Youtube).

"Teoksemme pohjaa kysymykseen, mikä on maailman pienin reaaliajassa manipuloitava nukke. Ja tietenkin tarvitaan myös liikettä, joka on kaiken nukketeatterin tekemisen ytimessä”, teoksen ohjannut Hanikka sanoo.

Lavalla ei kuitenkaan nähdä perinteistä nukkea, vaan esitys perustuu ihmissilmälle näkymättömien mikropartikkeleiden liikkeeseen. Mikropartikkeleita liikutellaan fyysikoilta saatujen oppien mukaisesti ääniaaltojen ja sähkökenttien avulla, ja mikroskoopin näkymä heijastetaan teatterin lavalla valkokankaalle. 

Pian idean syntymisestä mukaan liittyivät dramaturgi Iiris Syrjä sekä äänisuunnittelija Valtteri Alanen. Kolmikon muodostaman Trial & Theatre -työryhmän esitys kurottaa kohti tutkimusprosessia, jossa tiede ja nukketeatteri yhdistyvät, ja niiden rajatkin hämärtyvät.

”Niin taiteessa kuin tieteessäkin uteliaisuus uutta kohtaan on se ajava voima”, Alanen selittää.

Ensimmäiseksi kolmikon piti selvittää, onko nukketeatteria ylipäätään mahdollista tehdä mikroskoopissa. Opintomatka vei Helsingin yliopiston ja Prahan tiedeinstituutin kautta yhdysvaltaiseen Cornellin yliopistoon, missä oli luotu esimerkiksi maailman pienimmät origamit. Mukaan tarttui oppi siitä, miten asioita voidaan manipuloida mahdollisimman pienessä mittakaavassa.

Kaksi ihmistä tutkii mikroskooppia, taustalla valkokankaalle heijastettu näkymä mikropartikkeleista.
Äänisuunnittelija Valtteri Alanen ja esiintyjä En Ping Yu harjoittelevat mikropartikkelien manipulointia Studio Pasilassa. Kuva: Tiina Forsberg / Aalto-yliopisto

Suomessa tekijät etsivät esitykseen harjoittelulaboratoriota ja keinoa saada käyttöön erilaisia mikropartikkeleita, ja he ottivat yhteyttä Aalto-yliopistoon. Olennainen osa esitykseen valmistautumista onkin ollut ajatustenvaihto fyysikoiden, kuten apulaisprofessori Jaakko Timosen ryhmän kanssa. 

۳ٱ𾱲ٲön apuna oli lisäksi Aalto Networking Platform, joka kokoaa yhteen keskeisten tutkimusalojen asiantuntijoita niin Aallon sisällä kuin ulkopuolellakin. Myös Robotti-instrumentit-tutkimusryhmää vetävä professori Quan Zhou oli isoksi avuksi.

”Sillä on suuri merkitys, että emme tee vain nukketeatteritulkintaa oppimastamme, vaan teemme teatteria nimenomaan fysiikan oikeilla työkaluilla ja oikeilla menetelmillä”, Hanikka sanoo.

Mikropartikkelit eivät kuitenkaan toimi aina yhteistyössä, kertovat Nano Stepsin esiintyjä En Ping Yu sekä valosuunnittelija Jere Suontausta.

”Esitys on monelta osin kuin tutkimustyötä, koska emme pysty hallitsemaan tai ohjailemaan lopputulosta, vaan meidän täytyy pystyä reagoimaan partikkelien liikkeeseen”, Suontausta sanoo.

Katsojan tehtäväksi jää tulkita teosta, kukin omalla tavallaan. Mutta mikä on teoksen pohjimmainen sanoma?

”Olen useasti kuullut Aatin suusta lauseen: ’Ihmettely on parasta, ja sitä haluan tarjota katsojille’. Tavoitteemme on saada katsoja ihmettelemään asioita kanssamme”, Syrjä tiivistää.

Nano Steps -esitys oli osa Helsingin kaupunginteatterin Nykyesityksen näyttämö -pilottihanketta, jota tukee Koneen Säätiö.

OtaNano on kansallinen mikro- ja nanoteknologioiden tutkimusinfrastruktuuri nanotieteissä ja -teknologioissa sekä kvanttiteknologioissa

Aalto yliopisto piisirulla

OtaNano

Otaniemen mikro- ja nanoteknologioiden infrastruktuuri OtaNano on kansallinen tutkimusinfrastruktuuri kilpailukykyisen tutkimuksen harjoittamiseen nanotieteiden ja -teknologian sekä kvanttiteknologioiden alalla.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

arotor adjustable stiffness test setup
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.