ʵ

Uutiset

Oho: Tutkimuksesta syntyi jännittävä mutta ihan toisenlainen löydös kuin oletettiin

Kun tutkijatohtori Fereshteh Sohrabin suunnittelema koe epäonnistui, uteliaisuus johdatti aivan uuden tutkimusasetelman äärelle.
Hymyilevä Fereshteh Sohrabi pitelee toisessa kädessään muistikirjaa ja toisessa kädessä tussia, jolla hän on piirtävinään ilmaan.
Fereshteh Sohrabin valokuvasi Nita Vera.

”Tehdessäni diplomityötäni näin ilmoituksen kiinnostavasta kesätyöpaikasta, johon hain.

Projektissa oli tarkoitus lisätä sähköisesti varautuneita hiukkasia magneettiseen ferronesteeseen – jota kutsumme sähköferronesteeksi – ja tarkastella sen käyttäytymistä sähkö- ja magneettikentissä. Halusimme löytää tiettyjä ilmiöitä kuten nanohiukkasten järjestäytymistä itsestään. 

Kokeet eivät näyttäneet toimivan, ja vaikutti siltä, että olimme epäonnistuneet. Hiukkaset eivät järjestäytyneet, eikä syntynyt muitakaan toivomiamme ilmiöitä. Sen sijaan näkyi epävakaita ilmiöitä, jotka hankaloittivat kokeitamme.

Jotkut ryhmässämme olivat työskennelleet nestekiteiden parissa toisessa projektissa, mistä syntyi idea kokeilla samaa elektrodijärjestelyä, joka heillä oli ollut käytössä. Arvelimme, että se voisi synnyttää yksinkertaisempia ja säännöllisempiä nanorakenteita. Kokeilimme sitä pelkästä uteliaisuudesta.

Jotain kiinnostavaa tapahtui. Näytteissä muodostui monenlaisia epävakauksia sekä dynaamisia kuviomuodostelmia eri mittakaavassa kuin odotimme. Oli todella jännittävää nähdä ne ensimmäisen kerran mikroskoopilla! Minulla oli ilon kyyneleet silmissä, ja paloin halusta tutkia niitä tarkemmin selvittääkseni, mistä kuvioiden muodostuminen johtui.

Se oli uusi ilmiö – jonka juuri me olimme havainneet! Päätimme, että emme yritä päästä eroon epävakauksista, vaan tutkisimme niitä. Olin niin innoissani, että halusin päästä laboratorioon joka päivä. Seuraavina viikkoina tein lukuisia kokeita testatakseni erilaisia parametreja ja ymmärtääkseni kuvioita ja niiden muodostumista.

Emme osanneet odottaa, että nanohiukkasten lisääminen magneettiseen nesteeseen johtaisi uudenlaisiin ilmiöihin tai kokonaan uuteen kuvionmuodostusjärjestelmään. Olimme koettaneet tehdä jotain aivan muuta, mutta nyt meille avautui uusi tutkimusalue. Päätin vaihtaa opinnäytetyöni aihetta ja jatkaa opiskelua tämän parissa.

Minusta on tärkeää ajatella luovasti. On hyvä, että tutkimukselle asetetaan oletuksia ja rajataan tutkimusaihetta, mutta nykyään mietin kokeita tehdessäni myös vaihtoehtoja: mitä muuta voisimme mahdollisesti kokeilla. Lähestymistapani on usein utelias ja leikkisä. 

Opin myös, että ei kannata lannistua, jos jokin kokeilu näyttää epäonnistuvan. Sen sijaan pyrin muuttamaan näkökulmaani ja esittämään erilaisia kysymyksiä. Tässä projektissa työskenteleminen oli niin jännittävää ja mieluista, että tajusin haluavani tehdä tutkimusta jatkossakin. Uteliaisuus voi viedä pitkälle.”

Teksti: Sedeer el-Showk 
Kuva: Nita Vera

Artikkeli on ilmestynyt huhtikuussa 2023.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.