ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Professori Tom Bäckström: Älylaitteet voivat salakuunnella ja siksi meidän on tutkittava yksityisyyttä

Yksityisyyteen liittyvät sosiaaliset säännöt tulisi ottaa huomioon puhekäyttöliittymiä suunniteltaessa.
Aalto University / Professor Tom Bäckström / photo: Linda Koskinen
Professori Tom Bäckströmin tutkimusryhmä on kehittänyt uuden mittausmenetelmän, jonka avulla on mahdollista arvioida tilojen yksityisyyttä ja julkisuutta. Kuva: Linda Koskinen

Mitä tutkit ja miksi?

Tutkin puheen ja äänen siirtoa eli esimerkiksi sitä, miten laadukas ääni saadaan siirrettyä puhelimesta toiseen mahdollisimman tehokkaasti. Erityisen kiinnostunut olen puheensiirron yksityisyydestä. Aihe on entistäkin tärkeämpi nyt, kun älylaitteita on kaikkialla.

Älylaitteiden puheassistentit, kuten Siri ja Alexa, muuttavat tilojen yksityisyyttä. Et ehkä aina muista mainita kotiisi saapuvalle vieraalle, että puhelimessasi on puheassistentti päällä. Tilannetta voi verrata siihen, että tuntemattoman henkilö istuisi sivummalla kuuntelemassa keskusteluanne. Vastaavassa tilanteessa et luultavasti haluaisi jakaa luottamuksellisia asioita ääneen.

Ennen kuin puheensiirron yksityisyysongelmia päästään kunnolla ratkomaan, on selvitettävä, mitä yksityisyys tarkoittaa ja miten sitä voidaan mitata. Vaikka yksityisyyttä on vaikea sanallistaa, tunnistamme intuitiivisesti esimerkiksi tilanteet, joissa luottamuksellisen asian kertominen vaatii äänenvoimakkuuden madaltamista. On kyse yksityisyyteen liittyvistä sosiaalisista säännöistä, joita tulisi soveltaa myös puhekäyttöliittymissä.

Yksityisyyden määrittämiseksi olemme kehittäneet uuden mittausmenetelmän, jonka avulla on mahdollista arvioida tilojen yksityisyyttä ja julkisuutta. Olemme kysyneet ihmisiltä, kokevatko he ympäröivän tilan sellaiseksi, että voisivat kertoa siellä salaisuuden ja jos kyllä, millaisella äänenvoimakkuudella he sen tekisivät.  Kykyä tunnistaa ympäröivän tilan julkisuus tai yksityisyys voitaisiin soveltaa laitteissa kuten kännyköissä niin, että ne esimerkiksi menisivät älä häiritse -tilaan luennolla tai teatterissa ja nostaisivat hälytysäänen volyymia hälyisissä ympäristöissä.

Miten sinusta tuli tutkija?

Sattuman kautta. Opiskelin teknillistä fysiikkaa silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa pääaineenani informaatiotekniikka. Työskentelin opintojen ohessa insinööritoimistossa, jossa ohjelmoin tietoliikennekomponentteja sähköverkkojen ohjausjärjestelmiin, kun ystäväni Ville Pulkki – tuolloin tohtoriopiskelija, nyt professori – kysyi, kiinnostaisiko minua työ signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksella. Hän tiesi, että harrastan musiikkia ja ajatteli, että työskentely äänen parissa voisi kiinnostaa – ja oli oikeassa.

Mitkä ovat olleet urasi huippuhetkiä?

Huippuhetkiin lukeutuu johtava roolini projektissa, joka julkaisi puheensiirron tehokkuutta parantavan kansainvälisen 3GPP Enhanced Voice Services -puheenkoodausstandardin vuonna 2014. Sen myötä lähes jokaisessa alle kaksi vuotta vanhassa puhelimessa on tekemääni koodia. On myös hienoa, että tärkeäksi tunnistamani aihe on vihdoin herättänyt kiinnostusta tutkijapiireissä. Parin viimeisen vuoden aikana puheensiirtoon liittyvän yksityisyyden tutkimus on saanut tuulta alleen ja aiheesta puhutaan nyt joka puolella.

Sisäisesti palkitsevinta on kuitenkin arkinen, jokapäiväinen työ. Olin pitkään tämän aiheen ainoa asiantuntija, mutta nyt pääsen eturintamassa osallistumaan tutkimuksen kehitykseen ja toimin puheenjohtajana kansainvälisessä yhteistyöorganisaatiossa, johon kuuluu yli 70 tutkijaa.

Millaisia ominaisuuksia tutkijalta vaaditaan?

Tietynlaista älyllistä rehellisyyttä. Se, että jokin asia toimii, ei riitä, vaan aihe täytyy ymmärtää perinpohjaisesti. Kun jonkin asian ymmärtää kokonaan, on helppo luottaa itseensä silloinkin, kun on yksin asiansa kanssa. Se vaatii kuitenkin periksiantamattomuutta.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Elän jännittävää aikaa. Meillä on useita ideoita, projekteja ja yhteistöitä suunnitteilla. Ihmisistä keräämämme tieto pysyy relevanttina ja on mielenkiintoista nähdä, miten sitä hyödynnetään tulevaisuudessa.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Design Methods class smiling faces during group work. Photo: Ayse Pekdiker
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tieteen äänen on pakko kuulua yhteiskunnassa – mutta miten?

Luottamus tieteeseen on laskenut Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
The Proteins.1 team smiling at the camera. 3 men wearing dark shirts smiling at the camera
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu startuppiimme: Proteins.1 tähtää läpimurtoon sairauksien varhaisessa tunnistamisessa

Biotekniikka-startup Proteins.1 kehittää teknologiaa, joka voi mahdollistaa sairauksien, kuten syövän, tunnistamisen kuukausia tai jopa vuosia nykyistä aiemmin. Ratkaisuna on yksittäisten proteiinien havaitseminen verinäytteestä.
Hymyilevä mies hydrauliikkalaboratoriossa
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Liikkuvat työkoneet sähköistyvät vauhdilla – uusi tutkimusympäristö tukee teollisuuden tuotekehitystä

Liikkuvien työkoneiden kehitys- ja testauslaitteisto LEMMI tukee alan sähköistymistä ja vahvistaa tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyötä.
Kärppä kuvattuna Urho Kekkosen kansallispuistossa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus paljastaa, missä näätä, kärppä ja lumikko viihtyvät – elinympäristöt kartoitettiin ensimmäistä kertaa koko Suomessa

Kartoitus auttaa suojelemaan näätäeläimiä, joiden kannat ovat kutistuneet merkittävästi eri puolilla Suomea.