Puuvillan kierrätyksen mullistava menetelmä voitti H&M Conscious -säätiön Global Change Award -kilpailun
H&M Conscious-säätiö etsi Global Change Award -kilpailulla uusia tekstiiliteollisuuden kestävän kehityksen mahdollistavia ideoita.
Kilpailuun saapui yli 2700 ehdotusta 112 maasta. Niistä H&M:n kokoama tuomaristo valitsi viisi voittajaa, joista yleisöäänestyksessä eniten ääniä keräsi idea puuvillan kemiallisesta kierrättämisestä ympäristöystävällisen Ioncell-F™-menetelmän avulla. Idean takana ovat professori Herbert Sixtan tutkimusryhmä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta – tutkijat Michael Hummel, Anne Michud, Shirin Asaadi – sekä Pirjo Kääriäinen ja tutkija Marjaana Tanttu Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta; professorit Ilkka Kilpeläinen ja Alistair King sekä tohtorikoulutettava Arno Parviainen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Ali Harlin Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.
H&M Conscious-säätiön jakama palkintosumma on 1000 000 euroa, josta voittaja palkittiin Tukholman kaupungintalolla 10. helmikuuta järjestetyssä palkintogaalassa 300 000 eurolla. Toiseksi äänestetty finalisti sai 250 000 euroa ja muut kolme finalistia kukin 150 000 euroa. Rahapalkintojen avulla työryhmät kehittävät ideoitaan eteenpäin.
Kaikki viisi voittajaa pääsevät myös vuoden kestävään innovaatiovalmennukseen, jonka järjestävät H&M Conscious -säätiö, Accenture ja KTH Innovation (Tukholman kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu).
Maantäyttömateriaalista muodin raaka-aineeksi
Väestönkasvu ja elintason paraneminen ovat kiihdyttäneet tekstiilikuitujen kysyntää, mutta esimerkiksi puuvillan tuotannon lisääminen on vaikeaa sen vaatiman viljelyalan ja kasteluveden takia.
Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa kehitetty Ioncell-F™ on ympäristöystävällinen ja myrkytön menetelmä, jonka avulla puuvillajäte voidaan liuottaa Helsingin yliopiston kehittämää ionista liuotinta hyödyntäen. Puuvillajätteen esikäsittelyyn käytetyn menetelmän kehityksestä on vastannut VTT.
Kierrätetyistä puuvillavaatteista Ioncell-menetelmällä valmistettuja tekstiilikuituja. Opiskelijoiden Eugenia Smirnovan (Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) ja Zhen Zengin (Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu) CHEMARTS-kesäprojekti. Kuva Eeva Suorlahti / Aalto-yliopisto
Liuoksesta valmistetaan uusia tekstiilikuituja märkäkehruumenetelmällä, jossa liuos puristetaan suuttimien lävitse ohuiksi kuiduiksi. Ioncell-F™-menetelmän avulla valmistetut tekstiilikuidut vastaavat ominaisuuksiltaan puuvillaa. Niitä voidaan tekstiilien lisäksi hyödyntää kevytrakenteisina komposiittimateriaaleina esimerkiksi auto- ja lentokoneteollisuudessa. Menetelmällä on valmistettu tekstiilikuitua myös selluloosasta ja kierrätyspahvista.
Muut finalistiehdotukset olivat levien hyödyntäminen uusiutuvien tekstiilien valmistuksessa, globaali markkinapaikka tekstiilien valmistuksessa syntyville hukkapaloille, sitrusmehujen valmistuksessa syntyvien sivutuotteiden hyödyntäminen tekstiilien raaka-aineena ja mikrobien hyödyntäminen polyesterin kierrätyksessä.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Professori Herbert Sixta
Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu
puh. 050 3841764
herbert.sixta@aalto.fi
/fi/kemian-tekniikan-korkeakoulu
Professori Ilkka Kilpeläinen
Helsingin yliopisto
puh. 050 5181148
ilkka.kilpelainen@helsinki.fi
Professori Ali Harlin
Teknologian tutkimuskeskus VTT
puh. 040 5332 179
ali.harlin@vtt.fi
Lue lisää uutisia
Merkittävä EU-rahoitus kahdelle Unite! Seed Fund -hankkeelle, joissa Aalto on mukana
Kaksi arvostettua EU-rahoitusta on myönnetty hankkeille, joita on alun perin tuettu Unite! Seed Fund -rahoituksella. Aalto-yliopisto on mukana molemmissa hankkeissa.
Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla
BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin
Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.