ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Sebastian Szyller: Tavoitteeni on tehdä koneoppimisesta luotettavampaa ja sietokykyisempää

Sebastian Szyller on nimitetty apulaisprofessoriksi Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselle 1.9.2025 alkaen. Szyller tutkii yksityisyyttä säilyttäviä koneoppimismalleja sekä niiden suojausta ja toimintavarmuutta.
Sebastian Szyller kuvattuna sisätiloissa kampuksella.
Kuva: Aalto-yliopisto / Matti Ahlgren.

Mitä tutkit? 

Tutkimukseni keskittyy luotettavaan koneoppimiseen ja sen kohtaamiin uhkiin. Tämä monitieteinen tutkimusala yhdistää koneoppimisen, tietoturvan, yksityisyyden ja läpinäkyvyyden. Tutkin tapoja parantaa koneoppimiseen perustuvien järjestelmien toimintavarmuutta ja kykyä suojautua hyökkäyksiltä.

Aiheitani ovat olleet esimerkiksi, kuinka kouluttaa yksityisyyttä säilyttäviä koneoppimismalleja, kuinka suojata niitä ja kuinka varmistaa vahvat ennusteet epäluotettavissa ympäristöissä.

Miksi aihe kiinnostaa?

Opiskeluajoista lähtien olen ollut kiinnostunut suuren mittakaavan tietojärjestelmistä. 

Aluksi minua kiehtoi iso data eli big data ja pian sen jälkeen koneoppiminen. Huomasin nopeasti, että mallien laaja käyttö ja täysimittainen hyödyntäminen edellyttää niiden luotettavuuden parantamista, ja tämä vaatii merkittäviä suojamekanismeja.

Käytinkin sitten lähes kymmenen vuotta tämän alan eri osa-alueiden parissa. Ensin kandidaatintutkielma koneoppimisen ja kryptografian välimaastossa. Sen jälkeen suoritin maisterin ja tohtorin tutkinnot, jolloin aiheinani olivat koneoppimismallien suojaaminen ja omistusoikeuden varmistaminen. Myöhemmin Intel Labsin tutkijana aiheenani oli suurten kielimallien turvallisuus ja yksityisyys. 

Yritysmaailmassa opin määrittelemään ja rajaamaan projekteja selkeästi ja opin paljon yritysten ja yliopiston välisestä tuloksellisesta yhteistyöstä. Sain asioihin kaksi eri näkökulmaa, toisaalta osallistuin tutkimusehdotusten tekemiseen tutkijana ja toisaalta arvioin muiden tutkijoiden ehdotuksia. 

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Tutkimusprojekteissa on paljon samaa kuin startup-maailmassa: esitetään monenlaisia ideoita, tarvitaan tapoja todentaa asioita ja käytetään iterointeja.

Tutkijoiden tulee olla uteliaita keksimään ja löytämään uusia asioita ilman anteeksipyytelyä Toisaalta tutkijan täytyy myös työskennellä uutterasti. Tieteen edistys on nopeaa, ja siinä on pysyttävä mukana. Monia muitakin asioita on osattava, vaikkapa ohjausta, rahoituksen hankkimista ja vaikuttamista.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Haluan tietysti perustaa menestyksekkään tutkimusryhmän. Kunnianhimoisempana tavoitteena olisi vakiinnuttaa koneoppimisen luotettavuus keskeiseksi osaamisalueeksi Suomessa.

Meillä on erinomaisia tutkijoita tietoturvan ja koneoppimisen alueilta. Tämä antaa vankan pohjan kehittää koneoppimisen tutkijoiden verkostoa, joka paitsi houkuttelee tänne huippututkijoita myös edistää yhteistyötä yritysten ja yliopistojen kesken.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Design Methods class smiling faces during group work. Photo: Ayse Pekdiker
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tieteen äänen on pakko kuulua yhteiskunnassa – mutta miten?

Luottamus tieteeseen on laskenut Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
The Proteins.1 team smiling at the camera. 3 men wearing dark shirts smiling at the camera
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu startuppiimme: Proteins.1 tähtää läpimurtoon sairauksien varhaisessa tunnistamisessa

Biotekniikka-startup Proteins.1 kehittää teknologiaa, joka voi mahdollistaa sairauksien, kuten syövän, tunnistamisen kuukausia tai jopa vuosia nykyistä aiemmin. Ratkaisuna on yksittäisten proteiinien havaitseminen verinäytteestä.
Hymyilevä mies hydrauliikkalaboratoriossa
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Liikkuvat työkoneet sähköistyvät vauhdilla – uusi tutkimusympäristö tukee teollisuuden tuotekehitystä

Liikkuvien työkoneiden kehitys- ja testauslaitteisto LEMMI tukee alan sähköistymistä ja vahvistaa tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyötä.
Kärppä kuvattuna Urho Kekkosen kansallispuistossa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus paljastaa, missä näätä, kärppä ja lumikko viihtyvät – elinympäristöt kartoitettiin ensimmäistä kertaa koko Suomessa

Kartoitus auttaa suojelemaan näätäeläimiä, joiden kannat ovat kutistuneet merkittävästi eri puolilla Suomea.