Suomi hyötyy energiamurroksesta olemalla aktiivisesti mukana teknologia- ja markkinakehityksessä
(SET) on tutkittu globaalin energiamurroksen vaikutuksia Suomeen. SET-hankkeen lähtökohtana oli, että käynnissä oleva globaali energiamurros vaikuttaa väistämättä myös Suomeen, sillä ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää perustavanlaatuisia muutoksia energiajärjestelmään. Nämä muutokset ilmenevät paitsi uusina tapoina tuottaa ja kuluttaa energiaa, myös uusina liiketoimintamalleina, vientimahdollisuuksina sekä asumisen ja liikkumisen tapoina.
Hanke käynnistyi vuonna 2015 ja se päättyy tämän vuoden lopussa. Mukana on ollut yhteensä 10 eri kumppaniorganisaatiota ja yli 40 tutkijaa ja asiantuntijaa energiamurroksen eri osa-alueilta. Alkuvuosina konsortiojohtajana toimi professori Raimo Lovio ja nykyisin hanketta luotsaa Professor of Practice Armi Temmes, molemmat Kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta. Monitieteistä hanketta on rahoittanut Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Monialaisella yhteistyöllä kohti kestävää kasvua
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on STN:n hankkeissa tärkeää. SET-hanke onkin pyrkinyt auttamaan päätöksentekijöitä ja yrityksiä ymmärtämään murrosta ja hyödyntämään sen tuomia mahdollisuuksia muun muassa tuottamalla politiikkasuosituksia ja järjestämällä erilaisia keskustelutilaisuuksia. Hanke myös julkaisee lähiaikoina erillisen vaikuttavuusraportin.
Hankkeessa on kehitetty niin kutsuttu murrosareenatyökalu, jonka työpajoissa edettiin nykytilan haasteista ja muutoksen ajureista visioon vuodelle 2030 ja muutostavoitteisiin, joilla visio on saavutettavissa. Areenatyöskentelyn pohjalta suositeltiin mm. kaukolämpöjärjestelmien perusteellista muuttamista, jotta kivihiilen käytöstä luopuminen olisi mahdollista. Tämän konkretisoimiseksi laadittiin hankkeen teknisten tutkimusten pohjalta konsepti ilman fossiilista energiaa toimivalle kaukolämpöjärjestelmälle ja tutkittiin perusteellisesti sen vaatiman murroksen haasteita.
Hankkeessa on myös koottu tietokannat uuden energian yrityksistä ja energiakokeiluista. Vertaisarvioituja julkaisuja on tähän mennessä lähes 70, ja niiden lisäksi SET-tutkijat ovat julkaisseet lehtikirjoituksia ja blogeja, joista parhaat on koottu blogikokoelmaan. Suuren yleisön ymmärrystä energiamurroksesta on edistetty kehittämällä kaksi lautapeliä.
Hankkeen alkaessa vuonna 2015 energiamurros oli varsin harvojen tunnistama ilmiö, mutta vuonna 2020 se on energia-alalla itsestäänselvyys. SET-hanke on monien muiden ohella vaikuttanut energia-alan muutokseen tutkimalla murroksen teknologioita, kokeiluista oppimista, ja yhteiskehittämistä, sekä analysoimalla politiikkatoimia, instituutioita ja liiketoimintamalleja. Tänä aikana uusiutuvan energian määrä on lisääntynyt energiajärjestelmässä, ja älykäs ja puhdas energialiiketoiminta on kasvussa. Teknologiat hiilineutraalin energiajärjestelmän saavuttamiseksi ovat jo olemassa ja seuraavaksi tarvitaan lisää määrätietoisia päätöksiä murroksen edistämiseksi.
SET-hankkeen keskeisimmistä tutkimustuloksista on mahdollista kuulla ja keskustella 1.12.2020 järjestettävässä STN:n energiahankkeiden yhteiswebinaarissa Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Vera Järvenreuna
projektikoordinaattori
Aalto-yliopisto
vera.jarvenreuna@aalto.fi
040 773 7233
Lue lisää uutisia
Merkittävä EU-rahoitus kahdelle Unite! Seed Fund -hankkeelle, joissa Aalto on mukana
Kaksi arvostettua EU-rahoitusta on myönnetty hankkeille, joita on alun perin tuettu Unite! Seed Fund -rahoituksella. Aalto-yliopisto on mukana molemmissa hankkeissa.
Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla
BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin
Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.