ʵ

Uutiset

Suomi hyötyy energiamurroksesta olemalla aktiivisesti mukana teknologia- ja markkinakehityksessä

Smart Energy Transition -hankkeen aikana energiamurros muuttui vähitellen vahvistuvasta muutossignaalista osaksi jokapäiväistä yhteiskunnallista keskustelua. Kaikille avoin keskustelu hankkeen tuloksista järjestetään 1. joulukuuta.
Aalto ENG solar panels student Image: Unto Rautio
Aurinkopaneelit. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto

(SET) on tutkittu globaalin energiamurroksen vaikutuksia Suomeen. SET-hankkeen lähtökohtana oli, että käynnissä oleva globaali energiamurros vaikuttaa väistämättä myös Suomeen, sillä ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää perustavanlaatuisia muutoksia energiajärjestelmään. Nämä muutokset ilmenevät paitsi uusina tapoina tuottaa ja kuluttaa energiaa, myös uusina liiketoimintamalleina, vientimahdollisuuksina sekä asumisen ja liikkumisen tapoina.

Hanke käynnistyi vuonna 2015 ja se päättyy tämän vuoden lopussa. Mukana on ollut yhteensä 10 eri kumppaniorganisaatiota ja yli 40 tutkijaa ja asiantuntijaa energiamurroksen eri osa-alueilta.  Alkuvuosina konsortiojohtajana toimi professori Raimo Lovio ja nykyisin hanketta luotsaa Professor of Practice Armi Temmes, molemmat Kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta. Monitieteistä hanketta on rahoittanut Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).

Monialaisella yhteistyöllä kohti kestävää kasvua

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on STN:n hankkeissa tärkeää. SET-hanke onkin pyrkinyt auttamaan päätöksentekijöitä ja yrityksiä ymmärtämään murrosta ja hyödyntämään sen tuomia mahdollisuuksia muun muassa tuottamalla politiikkasuosituksia ja järjestämällä erilaisia keskustelutilaisuuksia. Hanke myös julkaisee lähiaikoina erillisen vaikuttavuusraportin.

Hankkeessa on kehitetty niin kutsuttu murrosareenatyökalu, jonka työpajoissa edettiin nykytilan haasteista ja muutoksen ajureista visioon vuodelle 2030 ja muutostavoitteisiin, joilla visio on saavutettavissa. Areenatyöskentelyn pohjalta suositeltiin mm. kaukolämpöjärjestelmien perusteellista muuttamista, jotta kivihiilen käytöstä luopuminen olisi mahdollista. Tämän konkretisoimiseksi laadittiin hankkeen teknisten tutkimusten pohjalta konsepti ilman fossiilista energiaa toimivalle kaukolämpöjärjestelmälle ja tutkittiin perusteellisesti sen vaatiman murroksen haasteita.

Hankkeessa on myös koottu tietokannat uuden energian yrityksistä ja energiakokeiluista. Vertaisarvioituja julkaisuja on tähän mennessä lähes 70, ja niiden lisäksi SET-tutkijat ovat julkaisseet lehtikirjoituksia ja blogeja, joista parhaat on koottu blogikokoelmaan. Suuren yleisön ymmärrystä energiamurroksesta on edistetty kehittämällä kaksi lautapeliä.

Hankkeen alkaessa vuonna 2015 energiamurros oli varsin harvojen tunnistama ilmiö, mutta vuonna 2020 se on energia-alalla itsestäänselvyys. SET-hanke on monien muiden ohella vaikuttanut energia-alan muutokseen tutkimalla murroksen teknologioita, kokeiluista oppimista, ja yhteiskehittämistä, sekä analysoimalla politiikkatoimia, instituutioita ja liiketoimintamalleja. Tänä aikana uusiutuvan energian määrä on lisääntynyt energiajärjestelmässä, ja älykäs ja puhdas energialiiketoiminta on kasvussa. Teknologiat hiilineutraalin energiajärjestelmän saavuttamiseksi ovat jo olemassa ja seuraavaksi tarvitaan lisää määrätietoisia päätöksiä murroksen edistämiseksi.

SET-hankkeen keskeisimmistä tutkimustuloksista on mahdollista kuulla ja keskustella 1.12.2020 järjestettävässä STN:n energiahankkeiden yhteiswebinaarissa Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!

äپٴᲹ:
Vera Järvenreuna
projektikoordinaattori
Aalto-yliopisto
vera.jarvenreuna@aalto.fi
040 773 7233

Energiamuutoksen haasteet ja mahdollisuudet. 1.12.2020 järjestettävän webinaarin banneri.
Energiamurroksen haasteet ja mahdollisuudet -webinaarin 1.12. avaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen.
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Vasemmalta: professori Stefan Weinzierl (Berliinin teknillinen yliopisto), professori Johannes M. Arend (Aalto-yliopisto) ja professori Christoph Pörschmann (Kölnin ammattikorkeakoulu) Lothar-Cremer-palkinnonjakotilaisuuden jälkeen DAGA 2026 -tapahtumassa Dresdenissä Saksassa.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Johannes M. Arend Aallon akustiikan laboratoriosta sai Lothar-Cremer-palkinnon

Professori Johannes M. Arend palkittiin innovatiivisesta ja uraauurtavasta työstään binauraalisen teknologian ja virtuaaliakustiikan aloilla.
Abstrakti lähikuva kiiltävästä meripihkanruskeasta nesteestä, joka kiemurtelee ja tippuu mustalla taustalla
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

EU:n Horisontti-rahoituksen saanut VOPUS-hanke tutkii virtuaalisen kulttuurin tulevaisuutta

Hanke tutkii virtuaalisen Operaland-alustan kautta kulttuuriin kohdistuvia pitkäaikaisia vaikutuksia, kun kansalaiset viettävät enemmän aikaa virtuaalimaailmoissa.
Tummapukuinen esiintyjä esittelee ELLIS Institute Finland -diaa värikkäin ikonein luokkahuoneessa
۳ٱ𾱲ٲö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen ELLIS-instituutti tuo koneoppimisen uusia perusteita käytäntöön

Korkealle tähtäävä tutkimus, perustamallit terveydenhuoltoon ja tekoäly TKI-toimintaan
Hilti AI project team
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijat olivat mukana muovaamassa Hilti Finlandin laajempaa tekoälyn käyttöönottostrategiaa

“Younes ja Hien tekivät poikkeuksellisen hyvää työtä, ja nyt ymmärrämme paljon paremmin, miten tekoäly toimii.”