ʵ

Uutiset

Suurhanke käynnistyy: yli 18 miljoonaa euroa metalliteollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Metallinjalostuksessa on Suomen valmistavan teollisuuden aloista suurin kasvihuonepäästöjen vähennyspotentiaali. Yritysten ja yliopistojen yhteishanke on merkittävä askel kohti hiilineutraalia metallintuotantoa.
Metalls, CMET

Aalto-yliopisto on mukana uudessa suurhankkeessa, jossa Suomen johtavat metallinjalostusteollisuuden toimijat ja yliopistot kehittävät keinoja vähentää merkittävästi metalliteollisuuden hiilidioksidipäästöjä. Towards Carbon-neutral Metals(TOCANEM) -hanke on myös osa kansallisen ja EU-tason vähähiilisyystiekartan käytännön toteutusta.

Suomen valmistavan teollisuuden aloista metallien jalostuksessa on suurin hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuus. Uuden hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa Suomen asemaa prosessi-innovaatioiden ja tuotantoteknologioiden edelläkävijänä ja kaupallistajana sekä vahvistaa metallien valmistuksessa sähkön ja vedyn hyödyntämiseen liittyvää osaamista.

“Hanke vie suomalaista metalliteollisuutta merkittävästi kohti Suomen asettamia hiilineutraaliustavoitteita ja edistää metallinvalmistusekosysteemin strategista uudistumista”, kommentoi Oulun yliopiston professori ja hankkeen vastuullinen johtaja Timo Fabritius.

Aalto-yliopistosta mukana hankkeessa ovat Kemian tekniikan korkeakoulun professorit Ari Jokilaakso, Mari Lundström ja Daniel Lindberg tutkimusryhmineen. Aalto-yliopisto tuo osaamista erityisesti osaamista erityisesti ruostumattoman teräksen valmistuksessa käytettävän ferrokromin tuottamiseen ilman hiiltä. Lisäksi tutkitaan arvokkaiden ja kriittisten metallien talteen ottamista hiilineutraalisti ei-rautametallien valmistuksessa syntyvistä sivuvirroista tai poisteista, kuten kuonista ja liuotusjäännöksistä.

”Tutkimuksemme tavoitteena on hyötykäyttöön kelpaamattoman osuuden minimoiminen ja prosesseissa käytettävän hiilen poistaminen tai korvaaminen vaihtoehtoisilla, hiilineutraaleilla materiaaleilla”, kertoo metallurgian professori Ari Jokilaakso.

Metallienjalostusala on kansantaloudellisesti merkittävä ala Suomelle. Vuonna 2019 ala työllisti 15 000 henkilöä ja liikevaihto oli 11 miljardia euroa. Metalliteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä oli 12 prosenttia ja viennin osuus myynnistä 80 prosenttia.

”Hankkeessa tavoiteltu CO2-vapaiden teknologioiden ja tuotteiden sekä kiertotalouden edelläkävijyys vahvistaa Suomen metalliteollisuuden asemaa kansainvälisillä markkinoilla, mikä vaikuttaa myönteisesti suomalaiseen elinkeinoelämään sekä luo uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja”, jatkaa Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen.

Business Finland rahoittaa TOCANEM-hanketta 10 miljoonalla eurolla ja yritykset ja tutkimuslaitokset 8 miljoonalla. Hankkeessa kehitettävien prosessien pilotoinnista vastaavat Boliden Harjavalta, Boliden Kokkola, Freeport Cobalt, Fortum, Metso Outotec ja Outokumpu. Hankkeeseen osallistuvat myös pk-yritykset Kivisampo, Owatec sekä Sapotech. Lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Metsä Group, Ovako ja SSAB.

Konsortioon kuuluvat tutkimusorganisaatiot ovat Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto, Oulun yliopisto, VTT ja Åbo Akademi, joista hankkeen parissa työskentelee aktiivisesti 40 henkilöä. Hanketta koordinoi Oulun yliopisto.

äپٴᲹ

Professori Timo Fabritius 
prosessimetallurgian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto 
timo.fabritius@oulu.fi
040 554 6683

Toimitusjohtaja Kimmo Järvinen 
Metallinjalostajat ry
kimmo.jarvinen@teknologiateollisuus.fi 
043 825 7642

Professori Ari Jokilaakso,
Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu,
Kemian tekniikan ja metallurgian laitos 
ari.jokilaakso@aalto.fi
050 313 8885

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.