ʵ

Uutiset

”Taivaallinen flipperi” antaa Juicelle tuplatyönnön matkalla Jupiteriin: ESA:n luotain ohittaa Kuun ja Maan

Aalto-yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat olleet mukana rakentamassa PEP-mittalaitetta, joka tekee ainutlaatuisia mittauksia Maan avaruusympäristöstä ohilentojen aikana.
Havainnekuva luotaimesta ohilennon aikana, taustalla tähtitaivas.
Havainnekuva Juice-luotaimesta, joka tekee Kuu-Maa-ohilennon tiistaina ja keskiviikkona 20.–21. elokuuta. Esa Kallio, Henry Helander / Aalto-yliopisto, ESA (Juice-luotain)

Reilu vuosi sitten huhtikuussa matkaan laukaistu Jupiter-luotain Juice ohittaa Kuun ja Maan Suomen aikaa tiistaina ja keskiviikkona 20.–21. elokuuta. Ensin luotain ohittaa Kuun ja vuorokausi myöhemmin Maan.

Ohituksessa Euroopan avaruusjärjestö ESA:n satelliitin rataa muutetaan, jotta sen matka Jupiteriin olisi mahdollinen. Ilman planeettojen apua luotain ei nimittäin pääsisi Jupiteria kiertävälle radalle, sillä matka vaatisi liikaa rakettipolttoainetta.

Luotaimen tuplaohitus on harvinaislaatuinen, sillä ensimmäistä kertaa käytetään yhdessä sekä Maata että Kuuta muuttamaan luotaimen rataa tällaisella ”painovoimalinko-ohituksella”. Aalto-yliopiston avaruustieteen ja -tekniikan professori Esa Kallion mukaan jo yhden painovoimalinko-ohituksen teko on vaativa tehtävä, mutta kaksoisohitus lisää vaikeutta entisestään.

”Tätä voisi kuvata lauseella ’taivaallinen tuplaflipperi Jupiteriin’”, sanoo Kallio, joka on ollut mukana luotaimen yhden mittalaitteen suunnittelussa ja rakentamisessa.

Luotain on lähimmillään vain noin 700 kilometrin etäisyydellä Kuun pinnasta. Tämä tapahtuu Suomen aikaa tiistaina kello 00.16. Lähimmillään Maata Juice on puolestaan keskiviikkona kello 00.57 Suomen aikaa. Luotaimen etäisyys Maan pinnasta on tuolloin vain reilu Maan säde, eli noin 6 800 kilometriä.

ESA käsitteli Kuun ohilentoa tiistaiyönä lähetyksessään, joka on katsottavissa täällä: . Lähetyksessä näytettiin muun muassa Juicen Kuusta ohilennolla nappaamia kuvia.

Kuun ja Maan ohilennon jälkeen luotainta auttaa matkallaan seuraavaksi Venus, jonka ohilento tapahtuu ensi vuonna. Matkalla Jupiterin kiertoradalle Maa ohitetaan vielä kahdesti, vuosina 2026 ja 2029, jotta luotain pääsee perille kesällä 2031.

Mittauksia suomalaisilla laitteilla

Juice-luotain lähti kahdeksan vuoden matkalleen kohti Jupiteria huhtikuussa 2023 toiseksi viimeisellä Ariane 5 -kantoraketilla. Mukanaan sillä on myös suomalaisia mittalaitteita.

Tutkijat Aalto-yliopistossa ja Ilmatieteen laitoksella ovat olleet mukana suunnittelemassa ja rakentamassa luotaimen matkassa olevaa PEP-mittalaitetta, joka perille päästyään tutkii Jupiterin kuiden pinnoista irtoavia sekä niihin iskeytyviä hiukkasia. Sen ja muiden laitteiden avulla tutkitaan elämän edellytyksiä Jupiterin kuissa, joiden jäisten pintojen alla uskotaan olevan valtameriä.

”Odotamme jännittyneenä mittalaitteemme antamia havaintoja”, kommentoi Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Ari-Matti Harri.

PEP tekee kuitenkin mittauksia jo Kuun ja Maan ohilentojen aikana, mikä tekee tapahtumasta Esa Kallion mukaan hyvin merkityksellisen suomalaistutkijoille.

”Pääsemme tekemään ainutkertaisia mittauksia Maan avaruusympäristöstä ja myöhemmin vertaamaan niitä Jupiterin avaruusympäristössä vuonna 2031 samoilla mittalaitteilla tehtäviin mittauksiimme”, Kallio kertoo.

Lue lisää:

Esa Kallio

Professori (Associate professor)

Ari-Matti Harri

Tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ilmakuva raitiovaunusta kaarevalla radalla, jota ympäröivät puut ja rakennukset kaupunkimaisemassa aurinkoisena päivänä.
Palkinnot ja tunnustukset, ۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuoden Ympäristörakenne 2025 -palkinto Kalasatama-Pasila -raitiotielle

Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta rakennetun ympäristön suunnittelusta ja toteutuksesta. Aalto-yliopiston asiantuntijat kehittivät hankkeen kestävyysratkaisuja.
Sininen hahmo pitää kahta punaista, abstraktia olentoa keltaista taustaa vasten.
Aalto Magazine Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka jokaisen tulisi tietää luovuudesta

Luovuus ei ole vain taiteilijoiden etuoikeus tai synnynnäinen lahja, vaan kaikille kuuluva taito, jota voi myös mitata, kehittää ja johtaa. Luova loikka -hankkeessa tutkittiin kahden vuoden ajan, miten luovuus näkyy ihmisten arjessa, työpaikoilla ja yritysten taloudellisessa menestyksessä. Tässä muutama esimerkki.
Henkilö istuu kaatuneen puun päällä tiheässä metsässä, oksien ja lehvästön ympäröimänä.
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arjen valintoja: Frank Martela, onko onnellisuus vakava asia?

Apulaisprofessori ja filosofi tutkii ihmisen hyvinvointia ja motivaatiota.
Kollaasikuvassa kolme tiukasti rajattua ja hieman sumennettua henkilökuvaa, joissa värisävyinä violetti, punainen, vihreä ja keltainen.
Aalto Magazine Julkaistu:

Toivoa ei vain odoteta – sitä tutkitaan, kyseenalaistetaan ja luodaan Aallossa

Sanakirjan mukaan toivo on tunne siitä, että jotakin suotuisaa tapahtuu. Toimittaja lähti etsimään toivoa yliopiston kampukselta. Vastaan tuli toteutuneita toiveita, kriittistä toivontutkimusta sekä toivoa, joka on luotava itse.