ʵ

Uutiset

Tekoäly tuo tehokkuutta kuvien ja äänen käsittelyyn

Syvät neuroverkot mahdollistavat kuvakerrosten avaamisen ja äänisignaalien erottamisen toisistaan.
Robotti osaa avata kuvakerrokset.

Tekoälytutkijat ovat löytäneet uuden tavan tehdä havainnollista päättelyä. Siinä robotti oppii ryhmittelemään havaintonsa mielekkäiksi kokonaisuuksiksi ohjaamattomasti ilman,  että sille erikseen opetetaan ryhmittelykriteerejä.

”Kun robotille näytetään kuvia, se oppii erottelemaan paitsi kuvien riippumattomat osat erilleen myös yhdistämään yhteenkuuluvat palat kokonaisuuksiksi sekä tarvittaessa täydentämään kuvan puuttuvat osat. Esimerkiksi kotitalousrobotti oppii navigoimaan huonekalujen ja muiden esteiden keskellä ja erottamaan, mitkä esineet sijaitsevat toistensa takana. Kotitalousrobotin tehtävänä voi olla vaikkapa tarttua mattoon, jonka päät näkyvät sohvan eri puolilla. Tehtävän suorittamiseksi robotin on opittava, että kaksi maton palasta muodostavat kokonaisuuden ja tällöin riittää, kun tarttuu mattoon toiselta puolelta sohvaa”, selittää väitöskirjatutkija Antti Rasmus.

Havaintojen ohjaamatonta ryhmittelyä ei ole toistaiseksi juurikaan tutkittu, mutta sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kuvankäsittelyssä eri kuvakerrosten avaamiseen sekä kerrosten valikoimiseen lopulliseen kuvaan. Tämän ominaisuuden avulla esimerkiksi häiritsevät esineet on helposti poistettavissa kuvasta.

”Ominaisuutta voidaan hyödyntää myös meluisissa tilaisuuksissa, joissa halutaan keskittyä vain yhteen ääneen. Tällöin robotti mahdollistaa äänisignaalien erottamisen toisistaan”, toteaa Rasmus.

Aiemmin paljon dataa vaatineet syvät neuroverkot oppivat uuden havainnollisen päättelyn myötä paljon tehokkaammin. Jokainen kuva tuottaa enemmän informaatiota robotin opetustehtävään, jolloin yksittäisen kuvan tehokkuus paranee, eikä niitä tarvita yhtä paljon kuin aiemmin.                                                                                                                                                

”Myös liike on robotille vahva vihje yhteenkuuluvista asioista, koska toisiinsa liittyvät osat liikkuvat aina samaan suuntaan. Esimerkiksi robotin on helpompi huomata aidan takana seisova koira, kun se lähtee liikkeelle”, lisää Rasmus.

Tutkimusta on ollut tekemässä Antti Rasmus, Mathias Berglund ja Tele Hotloo Hao tietotekniikan laitokselta ja The Curious AI:sta; Klaus Greff ja Jürgen Schmidhuber sveitsiläisestä tekoälyyn keskittyvästä tutkimuslaboratoriosta, IDSIA:sta; sekä The Curious AI:n toimitusjohtaja Harri Valpola. Tutkimus on osa Rasmuksen ja Berglundin väitöskirjatyötä.

äپٴDz:

Antti Rasmus
Tohtoriopiskelija
Aalto-yliopisto, tietotekniikan laitos
antti.rasmus@aalto.fi

Artikkeli: 

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.